Ramadan, muslimien pyhä paastokuukausi, on aika jolloin uskovaiset ympäri maailman vahvistavat uskoaan, uudistavat henkisiä sitoumuksiaan ja juhlistavat yhteisöllisyyttä. Ramadania vietetään islamilaisen kalenterin yhdeksäntenä kuukautena. Tämä kalenteri perustuu auringon sijaan kuuhun, ja se on 10–12 päivää länsimaista kalenteria lyhyempi, joten Ramadan siirtyy joka vuosi hieman eteenpäin.
Tämä kuukausi on enemmän kuin pelkkä ruoasta ja juomasta kieltäytyminen auringonnoususta auringonlaskuun – se on ajanjakso, jolloin puhdistetaan mieli, syvennetään henkisyyttä ja uudistetaan sitoutumista hyveisiin sekä hyväntekeväisyyteen. Ramadan kutsuu myös pohtimaan ja huomioimaan niitä, joilla on vähemmän, ja jakamaan heille omasta yltäkylläisyydestään Zakatin ja Sadaqah’n kautta. Tässä artikkelissa tutkitaan Ramadanin monia ulottuvuuksia – sen perinteistä ja henkisestä merkityksestä yhteisölliseen vaikutukseen ja erityisiin käytäntöihin, kuten tietyistä paheista kieltäytymiseen tässä kuussa, joka korostaa maltillisuutta ja itsehillintää.
Paheiden välttäminen islamilaisessa perinteessä
Paheet, kuten alkoholin nauttiminen, tupakointi ja uhkapelaaminen, nähdään islamissa yleisesti kielteisinä harrastuksina, jotka voivat heikentää yksilön henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Ramadanin aikana näiden toimintojen välttäminen korostuu entisestään, sillä kuukausi pyritään omistamaan täydelliselle henkiselle ja ruumiilliselle puhdistautumiselle.
Paaston ja rukouksen keskiössä on itsehillinnän ja kurinalaisuuden harjoittaminen, mikä sisältää kaikkien haitallisten tai syntisten tapojen tauottamisen. Alkoholi on islamissa ehdottomasti kielletty, ja tupakoinnin välttäminen paastoaikana auttaa monia muslimeja keskittymään paremmin henkiseen kasvuunsa ja terveyteen.
Uhkapelaaminen on islamilaisissa valtioissa jopa yllättävän suosittua, vaikka se on Koraanin mukaan synti, joka kannustaa ahneuteen sekä liialliseen taloudelliseen riskinottoon. Ramadanin aikana se on totta kai myös kielletty, sillä se rikkoo yhteisöllisyyden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita. Jos kuitenkin olet itse kiinnostunut uhkapelaamisesta, niin aloita nettikasino seikkailusi tästä saman tien.
Ramadanin juuret ja historiallinen merkitys
Ramadanin juuret ulottuvat syvälle islamilaisen historian hämärään, ja ne muodostavatkin yhden viidestä islamilaisista pilareista. Paastolle omistettu kuukausi muistuttaa tietyllä tavalla profeetta Muhammadin kokemusta, kun hän sai ensimmäiset ilmestykset Koraanista vuorilla Mekassa yli 1400 vuotta sitten. Tämä pyhä teksti, jonka uskotaan olevan Jumalan sana, annettiin profeetalle arkkienkeli Gabrielin välityksellä, ja sen ilmestyminen aloitti uuden luvun uskonnollisessa historiassa.
Ramadan ei ainoastaan muistuta muslimeja heidän uskonsa alkuperästä ja profeetan kärsimyksistä, vaan myös opettaa kurinalaisuutta, itsekontrollia ja kiitollisuutta – arvoja, jotka ovat keskeisiä islamilaisessa etiikassa. Tänä aikana, kun jokapäiväinen elämä hidastuu ja perinteiset rutiinit muuttuvat, uskovaiset saavat tilaisuuden syventää henkistä ymmärrystään ja vahvistaa yhteyttään Jumalaan.
Paasto eli Sawm
Paastoaminen Ramadanin aikana, johon viitataan arabiankielessä termillä ”Sawm”, on paljon enemmän kuin fyysisen ravinnon ja juoman välttäminen. Se on henkisen ja moraalisen puhdistautumisen prosessi, joka vaatii täydellistä itsehillintää niin ajatusten, tekojen kuin sanojenkin suhteen. Paastoaminen toimii ikään kuin katalyyttinä tälle prosessille.
Paasto aloitetaan aamuhämärässä syömällä suhoor-ateria ennen auringonnousua, ja se päätetään iftar-aterialla auringon laskettua. Ruokaa ja juomaa nautitaan siis vain yöllä eli pimeän aikana. Tällöin muslimit pyrkivät myös välttämään kaikkia syntisiä tekoja ja keskittymään rukoukseen sekä henkiseen kasvuun. Syntejä tulisi toki välttää islamilaisten oppien mukaan aina, mutta erityisesti Ramadanin aikana. Paasto näkyy nykyään jonkin verran myös helsinkiläisten ravintoloiden toiminnassa.
Tämä käytäntö ei ainoastaan auta kehoa puhdistautumaan, vaan myös tarjoaa mahdollisuuden muistaa niitä, jotka elävät puutteessa. Monille ihmisille ruoka ja vesi eivät ole itsestäänselvyys, ja siten paasto toimii muistutuksena kiitollisuudesta ja siitä, kuinka tärkeää on arvostaa niitä siunauksia, joita omassa elämässä on.
Rukoukset ja henkinen kasvu Ramadanin aikana
Ramadanin aikana rukouksilla on erityinen merkitys, kun muslimit pyrkivät lisäämään henkistä sitoutumistaan ja astumaan lähemmäksi Jumalaa. Tänä aikana suoritetaan viisi päivittäistä rukousta, ja lisäksi erityisiä yörukouksia, jotka tunnetaan nimellä Tarawih.
Rukoukset ovat vapaaehtoisia, mutta niitä pidetään erittäin suositeltavina, ja ne myös tarjoavat uskovaisille tilaisuuden lukea ja kuunnella Koraanin säkeitä yksityiskohtaisemmin. Tarawih-rukoukset suoritetaan yhteisössä moskeijoissa, mikä vahvistaa yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta. Aivan kuten lähes kaikissa uskonnoissa ja henkisissä harjoituksissa, nämä rukoukset (ja meditaatio) auttavat yksilöitä ylläpitämään rauhallisuutta ja keskittymistä paaston haasteista huolimatta.
Lahjoittaminen ja yhteisöllisyys – Zakat ja Sadaqah
Lahjoittaminen ja yhteisöllisyys ovat Ramadanin keskeisiä teemoja, joita korostetaan Zakatin ja Sadaqah’n kautta. Zakat, yksi islamin viidestä peruspilarista, on pakollinen almu, jonka jokaisen taloudellisesti kykenevän muslimin tulee suorittaa. Se edustaa vähintään 2,5 % henkilön vuotuisesta säästöjen ylijäämästä, ja sen tarkoitus on auttaa taloudellisesti heikommassa asemassa olevia.
Ramadan tarjoaa erityisen merkityksellisen ajan tämän velvollisuuden täyttämiseen, sillä antaminen tänä pyhänä kuukautena katsotaan erityisen palkitsevaksi. Sadaqah, vapaaehtoinen almu, on myös tärkeä osa Ramadanin henkeä; se kannustaa jatkuvaan anteliaisuuteen ja on tapa, jolla jokainen voi osallistua yhteisönsä hyvinvoinnin edistämiseen. Nämä käytännöt vahvistavat solidaarisuutta ja muistuttavat muslimeja vastuusta kanssaeläjiä kohtaan, mikä on erityisen tärkeää yhteiskunnallisesti haastavina aikoina.
Eid al-Fitr eli Ramadanin päätösjuhla
Ramadanin päättymistä juhlistetaan ympäri muslimimaailmaa Eid al-Fitrillä. Tämä päivä merkitsee paastokuukauden loppua ja on täynnä iloa ja kiitollisuutta. Muslimit kokoontuvat suuriin joukkoihin moskeijoihin suorittamaan erityistä Eid-rukousta, joka aloittaa juhlapäivän.
Eid al-Fitr on myös aika anteliaisuudelle ja yhteisöllisyydelle. Monet jakavat ruokaa, lahjoja ja almuja vähäosaisille. Perheet ja ystävät kokoontuvat yhteen nauttimaan juhla-aterioista, vaihtamaan lahjoja ja viettämään aikaa yhdessä, mikä vahvistaa yhteisön siteitä ja ilon tunnetta. Eid al-Fitr ei ainoastaan kuvasta paaston fyysistä päättymistä, vaan myös henkistä uudistumista ja sitoutumista jatkamaan elämää korkeampien, juuri kuukauden aikana vahvistettujen ihanteiden mukaisesti. Tulevina vuosina vappu osuu lähelle Ramadanin päätösjuhlaa.
Lopuksi
Pelkän paaston sijaan Ramadan on syvästi henkilökohtainen, mutta samalla myös yhteisöllinen kokemus, joka vahvistaa uskoa, itsekuria ja anteliaisuutta. Tämän pyhän kuukauden aikana muslimit ympäri maailmaa yhdistyvät paaston, rukouksen ja hyväntekeväisyyden kautta, mikä syventää heidän henkisiä käytäntöjään ja yhteisön siteitä. Vaikka Ramadanin käytännöt vaihtelevat kulttuurisesti, niiden ydin – puhdistautuminen, uudistuminen ja kiitollisuus – on universaali.