Kellojen siirto
Pikafaktat
- Seuraava siirto
- su 25.10.2026
- Kellonaika
- klo 04:00 → 03:00
- Suunta
- Tunti taaksepäin
- Muistisääntö
- "Aina kesää kohti"
- Kuinka usein
- 2 kertaa vuodessa
- Liputus
- Ei liputuspäivä
Milloin kellot siirretään?
Kelloja siirretään Suomessa ja koko Euroopan unionissa kaksi kertaa vuodessa. Kesäaikaan siirrytään maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja talviaikaan eli normaaliaikaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Siirto tehdään aina aamuyöllä, sunnuntain vastaisena yönä, jolloin liikenteen ja arkirytmin häiriö on pienin.
Kesäaikaan siirryttäessä kelloja käännetään klo 03:00 suoraan klo 04:00 — tunti menetetään. Talviaikaan siirryttäessä kelloja käännetään klo 04:00 takaisin klo 03:00 — tunti saadaan takaisin.
Kellojen siirto 2026
| Ajankohta | Päivämäärä | Kellonaika | Suunta |
|---|---|---|---|
| Kesäaika alkaa | su 29.3.2026 | 03:00 → 04:00 | +1 h (eteenpäin) |
| Talviaika alkaa | su 25.10.2026 | 04:00 → 03:00 | −1 h (taaksepäin) |
Muistisääntö — "kesää kohti"
Jos on vaikea muistaa mihin suuntaan kelloja siirretään, auttaa perinteinen muistisääntö:
- "Aina kesää kohti" — keväällä eteenpäin, syksyllä taaksepäin. Molemmissa tapauksissa siirrymme lähempänä olevaa kesää kohti.
- "Kesä edessä, talvi takana" — kesäaikaan kello eteenpäin, talviaikaan taaksepäin.
- "Keväällä menetämme tunnin, syksyllä saamme sen takaisin" — kertoo miltä muutos tuntuu arjessa.
Kellojen siirto tulevina vuosina
Seuraavien vuosien siirtopäivät laskettuina valmiiksi. Suunnittelet matkoja tai tapahtumia — tästä löydät aina oikean päivän.
| Vuosi | Kesäaika alkaa | Talviaika alkaa |
|---|---|---|
| 2026 | su 29.3.2026 | su 25.10.2026 |
| 2027 | su 28.3.2027 | su 31.10.2027 |
| 2028 | su 26.3.2028 | su 29.10.2028 |
| 2029 | su 25.3.2029 | su 28.10.2029 |
| 2030 | su 31.3.2030 | su 27.10.2030 |
| 2031 | su 30.3.2031 | su 26.10.2031 |
| 2032 | su 28.3.2032 | su 31.10.2032 |
| 2033 | su 27.3.2033 | su 30.10.2033 |
| 2034 | su 26.3.2034 | su 29.10.2034 |
| 2035 | su 25.3.2035 | su 28.10.2035 |
Aiemmat kellojen siirrot
| Vuosi | Kesäaika alkoi | Talviaika alkoi |
|---|---|---|
| 2025 | su 30.3.2025 | su 26.10.2025 |
| 2024 | su 31.3.2024 | su 27.10.2024 |
| 2023 | su 26.3.2023 | su 29.10.2023 |
| 2022 | su 27.3.2022 | su 30.10.2022 |
| 2021 | su 28.3.2021 | su 31.10.2021 |
Miksi kelloja siirretään?
Ajatus kellojen siirrosta syntyi jo vuonna 1784, kun amerikkalainen keksijä Benjamin Franklin ehdotti sitä kynttilöiden säästämiseksi. Modernin kesäajan isä oli kuitenkin brittiläinen William Willett, joka vuonna 1907 julkaisi pamfletin "Waste of Daylight". Hän ei elinaikanaan nähnyt ehdotuksensa toteutuvan.
Suomessa kesäaikaa kokeiltiin ensimmäisen kerran vuonna 1942 sodan aikana. Pysyvästi kellojen siirto otettiin käyttöön vuonna 1981 — osittain siksi, että aikaerot tärkeimpiin kauppakumppaneihin pysyisivät vakioina. Vuonna 1996 EU yhtenäisti käytännön, jonka jälkeen kaikki jäsenmaat ovat siirtäneet kellot samoina päivinä.
Alkuperäinen tavoite oli energiansäästö: kun valoisan ajan siirretään sinne missä ihmiset ovat hereillä, sähkönkulutus valaistuksessa laskee. Nykyisin hyödyt ovat kiistanalaisia, ja haitoista puhutaan enemmän.
Onko kellojen siirto loppumassa?
Lyhyesti: ei toistaiseksi. Päätöstä on kyllä odoteltu vuosia.
- 2018 — EU-komissio ehdotti kellojen siirrosta luopumista.
- Kevät 2019 — Euroopan parlamentti äänesti muutoksen puolesta.
- 2020–2025 — Asian käsittely EU:n neuvostossa pysähtyi, kun jäsenmaat eivät päässeet yksimielisyyteen.
- Helmikuu 2026 — Komissaari Apóstolos Tzitzikostas käynnisti uuden vaikutusten arvioinnin, joka on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2026 loppuun mennessä.
- Suomen kanta — Suomi kannattaa kellojen siirrosta luopumista.
Niin kauan kuin EU:n kesäaikadirektiivi on voimassa, yksittäinen jäsenmaa ei voi poistaa kellojen siirtoa omalla päätöksellä. Muutos edellyttää neuvoston ja parlamentin yhteistä päätöstä.
Kellojen siirto ja terveys
Tutkimusten mukaan kellojen siirto vaikuttaa elimistöön enemmän kuin moni uskoisi. Keväällä, kun tunti menetetään, elimistöllä kestää jopa viisi päivää sopeutua uuteen rytmiin. Aivoinfarktin riski kasvaa noin 8 prosenttia kahden siirtoa seuraavan päivän aikana, ja myös sydänkohtaukset, työtapaturmat ja liikenneonnettomuudet lisääntyvät hetkellisesti.
Lapsiperheissä siirto näkyy usein nukkumaanmeno- ja herätysaikojen sekaannuksena. Lapset voivat olla levottomampia useamman päivän ajan.
Vinkkejä kellojen siirtoon valmistautumiseen
- Aloita rytmin siirtäminen muutamaa päivää etukäteen: 15 minuuttia aikaisemmin joka päivä.
- Siirtoa edeltävänä iltana himmennä valot ajoissa ja mene nukkumaan hyvissä ajoin.
- Aamulla altista itsesi kirkkaalle valolle mahdollisimman pian.
- Ajoita ruokailu ja arjen rutiinit heti uuteen aikaan.
- Kellojen siirron jälkeisenä päivänä tee kehoa rasittavia puuhia — helpottaa illan nukahtamista.
Vaikutukset arkeen
Työpäivät ja palkka
Yövuorolaisten työaika lasketaan todellisten tuntien mukaan. Kesäaikaan siirryttäessä lauantai-sunnuntai-yön 9-tuntinen vuoro on käytännössä 8 tuntia, ja palkka maksetaan kahdeksan tunnin mukaan. Talviaikaan siirryttäessä sama vuoro venyy 10 tuntiseksi.
Bussi- ja junaliikenne
Yöllä liikennöivien kaukobussien ja junien aikataulut muuttuvat siirtoyönä. Matkahuolto ja VR tiedottavat muutoksista etukäteen. Tarkista aikataulu etukäteen jos matkustat siirtoyönä.
Elektroniikka
Älypuhelimet, tietokoneet, moderni televisioteknologia ja useimmat digitaaliset kellot siirtyvät automaattisesti. Manuaalisesti on siirrettävä:
- Perinteiset rannekellot
- Uunit ja mikroaaltouunit
- Vanhat autonkellot
- Seinäkellot ja herätyskellot
- Raskaan liikenteen ajopiirturit
Usein kysyttyä
Monelta kelloja siirretään?
Kesäaikaan siirryttäessä kelloja siirretään klo 03:00, jolloin aika hyppää suoraan klo 04:00. Talviaikaan siirryttäessä kelloja siirretään klo 04:00, jolloin aika palaa takaisin klo 03:00. Siirto tehdään aina aamuyöllä, sunnuntain vastaisena yönä.
Mihin suuntaan kelloja siirretään keväällä?
Keväällä kelloja siirretään tunti eteenpäin. Helppo muistisääntö: "aina kesää kohti". Maaliskuun viimeisenä sunnuntaina siirrymme kesäaikaan, eli kellot eteenpäin.
Lisätäänkö vai menetetäänkö tunti keväällä?
Keväällä menetetään tunti, koska kelloja siirretään eteenpäin. Tämä tarkoittaa että kyseinen yö on tunnin lyhyempi. Syksyllä tunti saadaan takaisin, kun kelloja siirretään taaksepäin.
Milloin kellojen siirto loppuu Suomessa?
Päätöstä ei ole vielä tehty. EU-komissio ehdotti jo vuonna 2018 kellojen siirrosta luopumista, ja parlamentti äänesti keväällä 2019 sen puolesta. EU:n neuvosto ei kuitenkaan ole edistänyt asiaa. Helmikuussa 2026 komissaari Apóstolos Tzitzikostas käynnisti uuden vaikutusten arvioinnin, joka valmistuu loppuvuonna 2026. Suomi kannattaa kellojen siirrosta luopumista.
Siirtyvätkö älypuhelimet automaattisesti?
Kyllä. Älypuhelimet, tietokoneet, televisiot ja useimmat moderni elektroniikka siirtää kellonajan automaattisesti. Manuaalisesti pitää siirtää perinteiset rannekellot, uunit, mikroaaltouunit, auton kellot ja muut mekaaniset tai vanhemmat digitaalikellot.
Miten kellojen siirto vaikuttaa palkkaan yövuorossa?
Tehyn mukaan työaika ja palkka lasketaan todellisten tehtyjen tuntien mukaan. Kesäaikaan siirryttäessä lauantai-sunnuntai-yön yövuoron pituus lyhenee tunnilla (9 h → 8 h) ja palkka maksetaan kahdeksan tunnin mukaan. Talviaikaan siirryttäessä sama vuoro on tunnin pidempi (9 h → 10 h) ja palkka vastaavasti 10 tunnin mukaan.