Juhannus

Onko juhannusaatto vapaapäivä?

Käytännössä kyllä, vaikka ei virallisesti. Juhannusaatto ei ole virallinen pyhäpäivä Suomen laissa, mutta vakiintuneiden työehtosopimusten mukaan se on palkallinen vapaapäivä useimmilla aloilla. Kaupat lopettavat keskipäivällä tai iltapäivällä, ja toimistot sulkevat ovensa jo aattopäivänä.

Juhannuspäivä on virallinen pyhäpäivä — koulut, virastot ja kaikki työpaikat ovat kiinni.

Käytännössä juhannusviikonloppu on Suomen pisin "piiloittunut" vapaa: monet alkavat lomaansa jo juhannusaaton aattona (torstaina) ja palaavat vasta maanantaina.

Milloin on juhannus 2026?

Juhannus 2026 osuu seuraavasti:

• Juhannusaatto: perjantaina 19. kesäkuuta 2026
• Juhannuspäivä: lauantaina 20. kesäkuuta 2026
• Viikko: 25

Juhannuspäivää vietetään aina kesäkuun 20. ja 26. päivän välisenä lauantaina. Vuoteen 1954 asti juhannus oli aina 24. kesäkuuta, mutta vuodesta 1955 päivä on siirretty aina viikonloppuun.

Juhannus tulevina vuosina

Juhannuksen päivämäärät laskettuina etukäteen — näppärä lomasuunnitteluun.

Juhannuksen historia

Juhannus on vanha keskikesän juhla, jonka juuret ulottuvat syvälle esikristilliseen aikaan. Alun perin juhlaa pidettiin säänjumala Ukon kunniaksi — sen nimi oli "Ukon juhla". Juhla ajoittui kesäpäivänseisaukseen (21.6.), vuoden pisimpään päivään, jolloin aurinko oli korkeimmillaan.

Kristinuskoon siirryttäessä juhla yhdistettiin Johannes Kastajan syntymäpäivään (24.6.), ja nimi muuntui juhannukseksi — "Johannes"-nimen kansanomaiseksi muodoksi. Näin keskikesän juhlasta tuli sekä kirkollinen että kansallinen juhla.

Ensimmäiset kirjalliset maininnat juhannuksen vietosta Suomessa ovat 1500-luvulta. Juhannuskokon vanhin kirjallinen mainita on Turun Kupittaalta vuodelta 1645. Kokonpoltto oli alkuperäisesti itäsuomalainen tapa joka levisi koko maahan 1800-luvulla.

Vuodesta 1955 juhannuspäivää vietetään aina lauantaina kesäkuun 20.–26. päivän välillä. Sitä ennen juhannus oli aina 24. kesäkuuta, viikonpäivästä riippumatta.

Juhannusperinteet

Juhannuskokko

Juhannuskokko on juhannuksen näkyvin symboli. Kokot sytytetään juhannusaattona auringonlaskun aikaan — yleensä kello 20–22 välillä. Perinteisesti kokko rakennettiin vesistön rannalle tai korkealle paikalle. Kokon uskottiin karkottavan pahoja henkiä, varmistavan hyvän sadon ja tuovan onnea.

Suurimpia ja kuuluisimpia kokkoja poltetaan Seinäjoella, Laitilassa ja Kokkolassa. Moni pieni yhteisö ja mökkikylä järjestää oman kokkonsa.

Juhannussauna

Juhannussauna on olennainen osa päivää. Perinteisesti saunaan viedään tuore koivuvasta (tai -vihta) — nimi vaihtelee alueittain. Saunominen puhdistaa ja uudistaa, ja on syvä osa suomalaista kesäkokemusta.

Lippu läpi yön

Juhannus on Suomen ainoa päivä jolloin lippu liehuu läpi yön. Se nostetaan salkoon juhannusaattona klo 18 ja lasketaan juhannuspäivänä klo 21 — tämä on poikkeus normaalisäännöstä jossa lippu lasketaan auringonlaskussa.

Koivunoksat

Tupaan ja piha-alueelle tuodaan juhannuskoivuja — nuoria koivunoksia asetellaan oven molemmin puolin tervehtimään vieraita. Länsi- ja Pohjois-Suomessa on tehty jopa kokonaisia "juhannuslehtimajoja" koivuista.

Juhannustaiat

Vanha kansanperinne kertoo useista juhannusyön taikoista. Tunnetuin: jos nuori nainen kerää seitsemän eri kukkaa seitsemältä eri niityltä ja asettaa ne tyynyn alle, näkee hän unessa tulevan puolisonsa.

Muita perinteisiä taikoja: alastomana kieriminen kastemärässä ruispellossa, saunan kiertäminen kolme kertaa keskiyöllä, tai peilin katsominen juhannuspäivän aamuna ennen auringonnousua.

Tanssilavat

Juhannustanssit perinteisillä tanssilavoilla ovat olleet Suomen nuorille kohtaamispaikka vuosikymmenet. Lavoilla on tavattu, tanssittu ja syntynyt monta tarinaa — monet suomalaiset parit ovat tutustuneet juhannusaattona.

Juhannusruoat — mitä syödään

Juhannusruoka on kesän tuoreita makuja — ei monimutkaista kokkailua vaan rentoa ulkoruokailua.

Klassiset juhannusruoat

• Uudet perunat voin, tillin ja suolan kera — juhannuksen kuningasruoka
• Silli monina muunnoksina: sinappisilli, sipulisilli, tomaattisilli
• Grillimakkara — pakollinen osa suomalaista juhannusiltaa
• Lohi — grillattuna, savustettuna tai graavina
• Mansikkakakku — kesän ensimmäisistä mansikoista
• Rapujuhlat joillakin tosin vasta heinäkuun loppupuolella

Juomat

• Sahti — perinteinen suomalainen olut
• Olut ja siideri — suomalaisen juhannuksen vakiovalinnat
• Kuohuviini tai samppanja juhlistamaan
• Mansikkamehu lapsille ja raittiusmielisille

Juhannussää

Juhannussää on vuosittain puheenaihe. Viime 10 vuoden keskiarvo: lämpötila +18…+23 °C, sateen todennäköisyys noin 50 %. Lämpimin juhannus viime vuosina oli +29 °C (2019), kylmin +9 °C (2017).

Suomessa sää voi juhannuksena vaihdella helteestä sadekuuroihin saman päivän aikana. Varaa mukaan sekä t-paita että takki, ja hyttyskarkote pakkaan.

Seuraa tuoretta sääennustetta Ilmatieteen laitokselta tai Forecasta juhannusviikolla.

Juhannustapahtumat 2026

Ympäri Suomea järjestetään vuosittain juhannustapahtumia. Tunnetuimpia:

Suurimmat kokot

• Seinäjoki — yksi Suomen suurimmista juhannuskokoista
• Laitila — vuosikymmenten perinteinen kokkopaikka
• Kokkola — nimi sopii jo sinänsä juhlaan

Perinnejuhlat

• Seurasaari, Helsinki — talonpoikaisiin perinteisiin pohjautuva juhannusjuhla vuodesta 1954 alkaen
• Virrat — Virallinen juhannuskaupunki, JuhannusVirrat -tapahtuma
• Kalajoki — Rantajuhannus hiekkarannoilla

Festivaalit

• Himos Juhannus — yksi Suomen suurimmista juhannusfestareista
• Tahko Hills — tunnettu juhannusbileistä

Tarkista tapahtumien ajankohtaiset tiedot järjestäjien sivuilta — ohjelma vahvistuu yleensä viikkoja ennen juhannusta.

Juhannus maailmalla

Juhannusta juhlitaan eri muodoissa ympäri Pohjois-Eurooppaa:

• Ruotsi: Midsommar — vietetään samaan aikaan kuin Suomessa, tunnettu midsommarstång-tangoista (juhannussalko)
• Norja: Sankthansaften (Pyhän Hansin ilta) 23.6., kokot ja juhla
• Tanska: Sankt Hans Aften 23.6., aina tällä päivämäärällä viikonpäivästä riippumatta
• Viro: Jaanipäev 24.6., kokot ja maaseutujuhlat
• Latvia: Jāņi 23.–24.6., kukkaseppeleet ja kokot