Joulu

Onko jouluaatto vapaapäivä?

Käytännössä kyllä, vaikka ei virallisesti. Jouluaatto 24.12. ei ole virallinen pyhäpäivä Suomen laissa, mutta vakiintuneen työehtosopimuksen mukaan se on palkallinen vapaapäivä useimmilla aloilla.

Käytännöt aattopäivänä:

• Kaupat: Useimmat sulkevat kello 12–13 mennessä. Ruokakaupat voivat olla auki klo 15 asti.
• Virastot ja pankit: Kiinni koko päivän.
• Julkinen liikenne: Kulkee, mutta usein lauantaiaikataulun mukaan.
• Alko: Auki klo 12 asti.

Joulupäivä ja tapaninpäivä ovat virallisia pyhäpäiviä — kaupat, virastot, Alko ja useimmat ravintolat ovat kiinni.

Joulun päivät 2026

Joulu tulevina vuosina

Joulun historia

Joulu on nuoremman kristillisen perinteen ja vanhan pohjoismaisen talvijuhlan yhdistelmä. Alkuperäinen juhla oli keskitalven juhla — talvipäivänseisauksen (21.12.) tienoilla vietetty kynttiläjuhla, jossa odotettiin valon paluuta pimeimmään vuodenaikaan.

Kristinuskon mukana tuli Jeesuksen syntymäjuhla, jonka katolinen kirkko sijoitti 25. joulukuuta 300-luvulla — osittain syrjäyttämään pakanallisia talvijuhlia. Suomeen joulu tuli keskiajalla ruotsalaisten ja saksalaisten vaikutteiden kautta.

Suomalaisten joulutapojen tärkeitä vaikuttajia ovat:

• Martin Luther: 1500-luvulla korosti kotijuhlan merkitystä — kristikunnan jouluperinne siirtyi kirkosta koteihin
• Joulukuusi: Saksasta tullut tapa, yleistyi Suomessa 1800-luvulla
• Joulupukki: Nuuttipukki-perinne yhdistyi pyhään Nikolaukseen 1800-luvulla
• Joulurauha: Turun joulurauhan julistus perua keskiajalta, säilyi elävänä perinteenä

Jouluaaton perinteet

Suomalainen jouluaatto on rauhallinen ja järjestäytynyt päivä, jossa on useimmille perheille selkeä rytmi.

Turun joulurauha klo 12

Yli 700-vuotias perinne: Turun Vanhalla Suurtorilla julistetaan joulurauha jouluaattona klo 12. Julistus luetaan suomeksi ja ruotsiksi, ja se lähetetään Yle TV1:llä ja radiossa. Tämä merkitsee monelle suomalaiselle joulun virallista alkua.

Jouluateria

Jouluateria nautitaan yleensä iltapäivällä — joko klo 15–16 tai myöhemmin illalla. Perinteiseen joulupöytään kuuluvat kinkku, laatikot, silli, rosolli ja leivonnaiset.

Joulupukki

Joulupukki käy yleensä illan aikana lahjoineen. Joulupukin asun Suomessa on perinteisesti punainen — takki, pipo ja valkoinen parta. Pukki kysyy "onko täällä kilttejä lapsia?" ennen lahjojen jakoa.

Jouluevankeliumi ja -laulut

Monissa perheissä luetaan jouluevankeliumi Luukkaan evankeliumista ennen lahjojen avausta. Perinteisiä joululauluja kuten "Sylvian joululaulu", "Varpunen jouluaamuna" ja "Joulupuu on rakennettu" lauletaan.

Saunominen aatoniltana

Suomalaiseen jouluun kuuluu joulusauna — usein ennen jouluateriaa tai illan kuluessa. Saunomisen uskotaan pitävän "joulutontut" tyytyväisinä.

Joulupäivä — rauhallinen perhepäivä

Joulupäivä 25.12. on Suomessa rauhallisempi ja hiljaisempi päivä kuin aatto. Monet perheet käyvät joulukirkossa — erityisesti joulukirkossa klo 6 tai klo 7 aamulla on vanha perinne. Muita tärkeitä tapoja:

• Joulupuuro: Riisipuuro mausteella (yleensä kaneli ja sokeri), manteli piilossa puurossa onnea tuomassa
• Vierailukäynnit: Sukulaisia tai läheisiä käydään tervehtimässä
• Joulukalenterin viimeinen luukku: Lapsille lopullinen luukku avataan
• Liputus: Joulupäivä on virallinen liputuspäivä

Tapaninpäivä 26.12.

Tapaninpäivä on pyhän Tapanin (Stefanos) muistopäivä — hän oli ensimmäinen kristillinen marttyyri. Suomessa päivällä on erityinen perinteinen luonne vaihtelevan elämäntahdin kanssa:

• Tapaninajo: Vanha tapa joka tarkoittaa sukulaisten luona vierailua ja erityisesti iltapäiväkahvia
• Aktiviteetit: Moni käy ulkona luistelemassa, hiihtämässä tai kävelemässä joulun jälkeen
• Vapaapäivä: Virallinen pyhäpäivä kuten joulupäivä
• Tapaninjuoksu: Perinteinen tapahtuma jossa juostaan luonnossa aamuvarhain

Joulupöytä — mitä syödään

Suomalainen joulupöytä on yksi vuoden suurimmista kokkaustehtävistä. Perinteinen valikoima:

Pääruoat

• Joulukinkku: Kypsennetään hitaasti yön yli 85 °C uunissa. Keskikokoinen 5 kg kinkku vie 8–10 h.
• Graavilohi: Suolattu ja maustettu raaka lohi
• Rosolli: Punajuuri-, peruna- ja porkkanasalaatti kermavaahdon kera

Laatikot (joululaatikot)

• Perunalaatikko: Pehmeän makea lisäke
• Porkkanalaatikko: Riisin ja porkkanan yhdistelmä
• Lanttulaatikko: Maustettu lanttusose
• Maksalaatikko: Riisi, maksa ja rusinat

Kalat

• Silli: Monina eri maustetuksina — sinappisilli, sipulisilli, matjessilli
• Savulohi tai kylmäsavulohi

Leivonnaiset

• Joulutortut: Luumuhillolla täytetyt tuulentorttumaiset leivonnaiset
• Piparkakut: Perinteisellä reseptillä leivotut — ehkä itse koristeltu
• Joulupuuro: Riisipuuro, tarjoiltuna manteli piilossa

Juomat

• Glögi: Lämmin mausteviini (tai alkoholiton vaihtoehto)
• Olut tai punaviini aterialla
• Joulusahti perinnejuomana

Joulurauhan julistus

Yli 700-vuotias suomalainen perinne, joka eletään yhä. Turun joulurauhan julistus luetaan Vanhalla Suurtorilla jouluaattona klo 12, ja sitä kuuntelevat sadat paikan päällä ja miljoonat radion ja television kautta.

Julistus kertoo vuoden kulusta ja pyytää suomalaisia viettämään joulua rauhassa. Se on muistutus joulun alkuperäisestä merkityksestä ja yhteisön yhteisestä rauhasta.

Samantyyppisiä julistuksia tehdään myös muissa kaupungeissa, mutta Turun versio on vanhin ja tunnetuin.