Itsenäisyyspäivä

Milloin on itsenäisyyspäivä 2026?

Itsenäisyyspäivä 2026 on sunnuntaina 6. joulukuuta 2026. Tänä vuonna Suomi täyttää 109 vuotta itsenäisenä valtiona.

Itsenäisyyspäivää vietetään aina 6. joulukuuta — päivänä, jolloin Suomen eduskunta hyväksyi senaatin itsenäisyysjulistuksen vuonna 1917.

Suomen itsenäistymisen historia

Suomi oli ollut Venäjän suuriruhtinaskunta vuodesta 1809, kun se oli siirtynyt Ruotsin vallan alta Venäjälle Suomen sodan seurauksena. Suomella oli pitkälti autonominen asema: oma eduskunta, lait, valuutta (markka) ja kieli.

Ensimmäinen maailmansota (1914–1918) ja Venäjän vallankumoukset 1917 loivat tilaisuuden itsenäistymiseen:

• Maaliskuu 1917: Tsaari Nikolai II luopuu vallasta. Venäjälle muodostuu väliaikainen hallitus.
• Heinäkuu 1917: Suomen eduskunta hyväksyy "valtalain" joka siirtäisi Venäjän tsaarilta saaman vallan eduskunnalle. Väliaikainen hallitus hajottaa eduskunnan.
• Lokakuu 1917: Bolševikit ottavat vallan Venäjällä (lokakuun vallankumous).
• 15.11.1917: Suomen eduskunta ottaa itselleen korkeimman vallan maassa.
• 4.12.1917: Pääministeri P. E. Svinhufvudin senaatti antaa itsenäisyysjulistuksen.
• 6.12.1917: Eduskunta hyväksyy itsenäisyysjulistuksen — Suomen virallinen itsenäisyyspäivä.
• 31.12.1917: Neuvosto-Venäjä tunnustaa Suomen itsenäisyyden.
• 4.1.1918: Ranska, Ruotsi ja Saksa tunnustavat Suomen itsenäisyyden. Länsivaltojen tunnustukset seuraavat pian.

Itsenäistymistä seurasi pian sisällissota (tammikuu–toukokuu 1918) punaisten ja valkoisten välillä — kansakunta jakautui, mutta valkoisten voitto vahvisti porvarillisen tasavallan perustan.

Suomi on puolustanut itsenäisyytensä

Suomen itsenäisyys ei ole ollut itsestäänselvä. Sen on puolustettava erityisesti toisen maailmansodan aikana:

• Talvisota (30.11.1939 – 13.3.1940): Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. 105 päivän taistelun jälkeen Suomi joutui luovuttamaan Karjalan ja muita alueita, mutta säilytti itsenäisyytensä.
• Jatkosota (25.6.1941 – 19.9.1944): Suomi taisteli uudelleen Neuvostoliittoa vastaan, liittolaisena Saksan kanssa. Sota päättyi Moskovan välirauhaan.
• Lapin sota (syyskuu 1944 – huhtikuu 1945): Suomen oli käännyttävä saksalaisia vastaan ja karkotettava heidät Lapista.

Sodan jälkeen Suomi maksoi sotakorvaukset Neuvostoliitolle — 226 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria (1938 hinnoin) tavarana, pääasiassa koneina ja laivoina. Viimeinen erä maksettiin 1952. Sotakorvaukset vauhdittivat Suomen teollistumista.

Itsenäisyyspäivänä kunnioitetaan erityisesti niitä, jotka ovat uhranneet henkensä Suomen itsenäisyyden puolesta — siksi perinne on niin juhlava ja hiljainen.

Itsenäisyyspäivän perinteet

Liputus

Itsenäisyyspäivä on Suomen tärkein liputuspäivä. Suomen lippu nostetaan salkoon klo 8 aamulla ja lasketaan klo 20 illalla — poikkeuksena normaalista säännöstä (auringonlasku). Julkisilla rakennuksilla liputetaan automaattisesti, ja useimmat kodit liputtavat niin kuin mahdollista.

Kynttilät ikkunalla

Kahden kynttilän asettaminen ikkunalle iltamalla on yksi tunnetuimmista itsenäisyyspäivän perinteistä. Kynttilät symboloivat kunnioitusta niille, jotka ovat uhranneet henkensä maan puolesta.

Perinne on peräisin 1800-luvun loppupuolelta, jolloin se oli alun perin venäläistämiskauden vastustuksen symboli ja myöhemmin äänestysoikeuden puolesta taistelevien merkki. Itsenäisyyden saamisen jälkeen kynttilöiden merkitys muuttui kunnioituksen ilmaukseksi.

Kynttilät sytytetään yleensä klo 18 alkaen ja ne saavat palaa iltayhdeksään tai kunnes linnanjuhlat loppuvat.

Seppeleenlasku sankarihaudalle

Aamulla järjestetään kunniakerhojen, veteraanien ja korkeiden virkamiesten seppeleenlaskutilaisuudet sankarihaudoille ympäri maata. Valtakunnallinen pääjuhla on Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä — tilaisuuden aikana soitetaan sotilasorkesteri.

Jumalanpalvelus

Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Helsingin tuomiokirkossa televisioidaan Yle TV1:llä. Monessa kaupungissa pidetään oma itsenäisyyspäiväjumalanpalvelus.

Paraati

Helsingin paraati marssii Senaatintorilla klo 12. Paraatiin osallistuvat Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, poliisi ja eri kunniakerhot. Vuosittainen paraatikaupunki vaihtelee — Helsinki on kuitenkin aina tärkein.

Linnanjuhlat klo 19

Tasavallan presidentin vastaanotto Presidentinlinnassa — Suomen katsotuin tv-ohjelma vuosittain, 2–3 miljoonaa katsojaa. Kutsuttuja on noin 1800–2000: poliitikkoja, sotaveteraaneja, urheilijoita, taiteilijoita, yrityselämän edustajia ja julkisuuden henkilöitä.

Linnanjuhlat alkaa Yle TV1:llä klo 19 alkaen. Katsojat analysoivat pukeutumista, puheita ja kättelyä. Presidentin ja puolison kättely kaikkien vieraiden kanssa kestää noin 2 tuntia.

Itsenäisyyspäivä tulevina vuosina

Itsenäisyyspäivä lapselle

Koulut järjestävät usein itsenäisyyspäivän juhlan edeltävällä viikolla. Lapsille opetetaan Suomen lippu, Maamme-laulu ja itsenäisyyden tarina. Perinteisiä askartelutehtäviä:

• Sinivalkoisia koristeita luokkaan
• Kynttilä ja talo paperista
• Suomen kartta
• Itsenäisyyspäivärunon opettelu

Monissa kodeissa lapset saavat osallistua kynttilöiden sytyttämiseen ikkunalle — tämä tekee perinteestä elävän seuraavalle sukupolvelle.

Itsenäisyyspäiväruoka

Itsenäisyyspäivänä ei ole yhtä selkeää ruokaperinnetta kuin joulussa tai vapussa, mutta suomalaisilla tuoksuilla on selkeä paikka:

• Karjalanpaisti tai muu perinteinen suomalainen pata
• Sinivalkoinen kakku — kermakakku mustikoilla ja mansikoilla, tai siniset ja valkoiset kerrokset
• Mustikkapiirakka — sinisten marjojen perinneherkku
• Ruisleipä, juusto ja maito — yksinkertaista suomalaista ruokaa

Monessa perheessä kokataan pieni juhla-ateria ja syödään linnanjuhlien katsomisen aikana.