Vappu
Pikafaktat
- Päivämäärä
- Lauantai 1.5.2027
- Vappuaatto
- 30.4.2027
- Viikko
- 17
- Vapaapäivä
- Kyllä — virallinen pyhäpäivä
- Vappuaatto vapaa
- Ei virallisesti (monilla työehtosopimusten mukaan)
- Liputuspäivä
- Kyllä — suomalaisen työn päivä
- Nimipäivä
- Vappu, Valpuri
Onko vappu vapaapäivä?
Kyllä — 1. toukokuuta on virallinen pyhäpäivä ja palkallinen vapaapäivä. Koulut, virastot ja useimmat työpaikat ovat kiinni. Kauppojen ja ravintoloiden aukioloajat voivat olla normaalia lyhyemmät.
Vappuaatto 30.4. ei ole virallinen vapaapäivä. Monet työpaikat kuitenkin antavat puolipäivän tai koko vapaan työehtosopimuksen mukaan. Koulut ja päiväkodit voivat olla auki normaalisti. Alko on auki normaaleilla aukioloajoilla vappuaattona, mutta suljettu vapunpäivänä.
Milloin vappua juhlitaan?
Vappua juhlitaan Suomessa aina 1. toukokuuta. Varsinainen juhlinta alkaa kuitenkin jo vappuaattona 30. huhtikuuta.
| Vuosi | Vappu | Viikonpäivä |
|---|---|---|
| 2026 | 1.5.2026 | Perjantai |
| 2027 | 1.5.2027 | Lauantai |
| 2028 | 1.5.2028 | Maanantai |
| 2029 | 1.5.2029 | Tiistai |
| 2030 | 1.5.2030 | Keskiviikko |
| 2031 | 1.5.2031 | Torstai |
Vapun historia
Sana vappu on peräisin 700-luvulla eläneen baijerilaisen abbedissa Valburgin nimestä. Hänet julistettiin katolisen kirkon pyhimykseksi 1. toukokuuta, ja siitä tuli hänen muistopäivänsä. Kristillinen keskiaika rakensi juhlan aiemman pakanallisen kevätjuhlan päälle.
Ennen kristinuskoa germaaniset ja kelttiläiset kansat viettivät kevään alkamisen juhlaa toukokuun alussa. Juhlamenoihin kuului kokkojen polttaminen. Irlannissa juhlittiin Beltane-juhlaa, Suomessa puolestaan helaa eli toukojuhlaa, jolloin sytytettiin helavalkeita pahojen henkien pois ajamiseksi. Juhlissa juotiin simaa ja karja päästettiin ensi kerran laitumelle.
1800-luvulla säätyläistö alkoi viettää vappua ulkomaisen esikuvan mukaisena kevätjuhlana. Kaupungeissa avautuivat kesäravintolat, porvarisperheet tarjoilivat simaa ja ylioppilaat pitivät kevätjuhliaan. Samalla vuosisadalla vappu muuttui kansainväliseksi työväen juhlapäiväksi Yhdysvalloissa järjestettyjen mielenosoitusten jälkeen.
Suomessa vappu säädettiin työntekijöiden vapaapäiväksi vuonna 1944. Vuodesta 1979 vappu on ollut virallinen liputuspäivä, suomalaisen työn päivä.
Edellinen suuri kevätjuhla ennen vappua on pääsiäinen. Vapun jälkeen seuraavat arkipyhät ovat helatorstai ja helluntai. Kesän suurin juhla juhannus on noin 7 viikkoa vapun jälkeen.
Vappuperinteet
Suomalainen vappu on kolmen juhlan yhdistelmä: kevään, työväen ja opiskelijoiden juhla. Se näkyy perinteissä.
Ylioppilaslakit ja patsaiden lakitus
Ylioppilastutkinnon suorittaneet pitävät valkoista ylioppilaslakkia vappuaatosta vapunpäivään. Helsingin Havis Amandan lakitus vappuaattona 30.4. klo 18 Kauppatorilla on koko Suomen tunnetuin vappuperinne. Myös muissa kaupungeissa lakitetaan patsaita.
Sima, munkit ja tippaleivät
Siman, munkkien ja tippaleipien juuret ulottuvat keskiajalle asti, mutta niistä tuli vappuherkkuja 1800-luvun lopulla. Sima oli alun perin hunajaviiniä, mutta 1800-luvulta se on tehty sokerista. Raittiusliike vakiinnutti siman vappujuomaksi 1900-luvun alussa — vähän alkoholia sisältävä vaihtoehto kuohuviinille.
Nakit ja perunasalaatti
Nakit ja perunasalaatti liitettiin vappuun 1960-luvulla. Taustalla on piknik-perinne: helpot ruoat joita voi nauttia kylmänä ulkona. Ennen tätä nakit olivat hienoa herkkua, sillä niitä valmistettiin käsityönä.
Serpentiini, ilmapallot ja naamarit
Karnevaalikoristeet tulivat vapunviettoon markkinaperinteistä. Serpentiiniä käytettiin karnevaaleissa jo keskiajalla, ilmapallot yleistyivät Suomessa 1920-luvulla.
Vappumarssit
Työväenliike on järjestänyt vappumarsseja 1800-luvun lopulta. Nykyään myös muut puolueet pitävät vappupuheita.
Vappuaatto — milloin juhla oikeasti alkaa
Pohjoismaissa on tapana kiinnittää huomio juhlien aattopäiviin, ja vappu ei ole poikkeus. Varsinainen juhlinta alkaa jo vappuaattona 30.4. — monille se on vuoden odotetuin ilta.
Helsingissä vappuaaton pääjuhla on Havis Amandan lakitus kello 18 Kauppatorilla. Tuhannet kokoontuvat seuraamaan kun ylioppilaat laskevat ylioppilaslakin Havis Amanda -patsaan päähän. Muissa kaupungeissa lakitetaan omia patsaita vastaavaan aikaan.
Vappuaatto on Suomessa kolmanneksi vilkkain juhlapäivä alkoholimyynnin perusteella — vain joulu ja juhannus vievät voiton. Vappuviikolla kuohuviinin myynti kasvaa 67 000 litrasta 393 000 litraan.
Ruoka ja juoma — mitä vappuna syödään
Perinteinen sima — resepti
Ainekset
- 5 l vettä
- 250 g ruskeaa sokeria
- 250 g valkoista sokeria
- 2 sitruunaa (kuori ja mehu)
- ¼ tl kuivahiivaa
- rusinoita ja 1 tl sokeria per pullo (pullotukseen)
Ohjeet
- Lämmitä osa vedestä ja sulata siihen sokerit.
- Raasta sitruunan keltainen kuori ja purista sitruunoista mehu astiaan.
- Yhdistä kaikki isoon astiaan ja lisää loput kylmästä vedestä.
- Kun seos on kädenlämpöistä (+37 °C), lisää hiiva. Peitä ja anna seistä huoneenlämmössä yön yli.
- Pullota sima. Laita jokaiseen pulloon 1 tl sokeria ja muutama rusina.
- Sima on valmista kun rusinat nousevat pintaan: 1–3 päivää huoneenlämmössä, viikko jääkaapissa.
Vinkki: Älä käytä liian tiukkaa korkkia — paine kasvaa pullossa ja voi räjäyttää sen. Säilytä valmis sima jääkaapissa.
Munkki
Pullataikinasta rasvassa paistettu herkku. Nimi tulee paistamisesta: taikinan pudotessa kuumaan öljyyn se pullistuu ja muistuttaa ruskeakaapuista munkkia. Keskiaikainen juhlaleivonnainen.
Tippaleipä
Rapsakka leivonnainen, joka valmistetaan pursottamalla taikinaa ohuena nauhana kuumaan öljyyn. Keskiajalla tippaleipä oli niin arvostettu, että sitä tarjoiltiin jopa hautajaisissa ja herrasväen piknikeillä.
Nakit ja perunasalaatti
1960-luvun piknik-perinne. Helppoa ruokaa jota voi syödä kylmänä ulkona, ei vaadi paljon valmistelua. Ennen 1960-lukua nakit olivat käsityötä ja melko arvokas herkku.
Kuohuviini
Aikuisten vappupöydän luottojuoma. Samppanja tarkoittaa tarkasti Ranskan Champagnesta tulevaa kuohuviiniä. Vappuviikolla kuohuviiniä ostetaan lähes kuusinkertainen määrä normaaliin viikkoon verrattuna.
Vappusää
Vappu osuu Suomessa ajanjaksolle jolloin kevät on usein vasta alkamassa — sää voi vaihdella aurinkoisesta lumimyrskyyn. Piknikkeihin valmistautuessa kannattaa varautua vaihtelevaan säähän.
Tyypillinen vappusää Helsingissä: päivällä noin +9 °C, yöllä +3 °C. Pohjoisemmassa Suomessa selvästi viileämpää ja lumi voi olla mahdollinen. Sade on yleistä.
Tarkista tuore sääennuste ennen juhlia Ilmatieteen laitoksen sivuilta tai Foreca.fi:stä. Vappuaaton iltana lämpötila laskee nopeasti — varaa lämmintä päälle.
Vapputapahtumat 2027
Helsinki
- Vappuaatto 30.4. klo 18: Havis Amandan lakitus, Kauppatori
- Vappupäivä 1.5. klo 11: Työväen vappukulkue, Hakaniementori → Kansalaistori
Muut kaupungit
Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä ja muut yliopistokaupungit järjestävät omia vappukulkueita ja opiskelijatapahtumia. Tarkista paikalliset tapahtumat oman kaupunkisi kulttuuritoimiston tai yliopiston ylioppilaskunnan sivuilta.
Usein kysyttyä
Onko vappu vapaapäivä?
Kyllä. Vappupäivä 1.5. on virallinen pyhäpäivä ja palkallinen vapaapäivä. Koulut, virastot ja useimmat työpaikat ovat kiinni. Vappuaatto 30.4. ei ole virallinen vapaapäivä, mutta monet työpaikat antavat puolikkaan tai koko vapaapäivän. Tarkista oma työehtosopimuksesi.
Onko vappuaatto työpäivä?
Virallisesti vappuaatto on työpäivä. Monilla aloilla työehtosopimukset kuitenkin takaavat puolipäivän tai koko päivän vapaata, ja monet työpaikat lopettavat aikaisemmin vapun juhlintaa varten. Koulut ja päiväkodit voivat olla auki normaalisti.
Miksi vappua juhlitaan?
Suomalainen vappu yhdistää kolme juhlaa: kevään alkaminen (alkuperäinen pakanallinen/germaaninen juhla), kansainvälinen työväen päivä (1800-luvun loppu) ja opiskelijoiden kevätjuhla (1800-luvun loppu). Vuodesta 1979 vappu on ollut myös virallinen liputuspäivä nimellä "suomalaisen työn päivä".
Mistä sana "vappu" tulee?
Sana vappu on peräisin 700-luvulla eläneen baijerilaisen abbedissa Valburgin nimestä. Hänet julistettiin katolisen kirkon pyhimykseksi 1. toukokuuta, ja siitä tuli hänen muistopäivänsä. Kristillinen keskiaika korvasi germaanisen kevätjuhlan Valburgin pyhimyskultilla.
Mikä on Havis Amandan lakitus?
Havis Amandan lakitus on Helsingin vappuaaton pääjuhla. Ylioppilaat lakittavat Havis Amanda -patsaan Kauppatorilla vappuaattona 30.4. kello 18. Tapahtumaan kokoontuu tuhansia ihmisiä ja se on yksi koko Suomen tunnetuimmista vappuperinteistä. Myös muissa kaupungeissa lakitetaan patsaita.
Miten sima tehdään?
Perinteinen sima: lämmitä 5 litraa vettä, lisää 250 g ruskea ja 250 g valkoinen sokeri sekä kahden sitruunan kuori ja mehu. Anna jäähtyä kädenlämpöiseksi, lisää ripaus hiivaa. Pullota, lisää jokaiseen pulloon teelusikallinen sokeria ja muutama rusina. Sima on valmista kun rusinat nousevat pintaan, noin 1–3 päivässä.
Milloin vappukulkueet ovat Helsingissä?
Vuonna 2027 Helsingin suurin työväen vappukulkue järjestetään vappupäivänä 1.5. kello 11 Hakaniementorilta Kansalaistorille. Tätä ennen vappuaattona 30.4. klo 18 on Havis Amandan lakitus Kauppatorilla. Lisäksi useat puolueet ja järjestöt järjestävät omia tapahtumiaan.