Juhlapyhat.com

vappu

Mikä on Vappu? Miksi sitä juhlitaan?

Vappu on suomalainen juhla, jota vietetään 1. toukokuuta. Sitä kutsutaan myös nimellä “Vappen” tai “Vappu-päivä”. Vappu on perinteisesti kevään ja työn juhla, ja se on yksi Suomen suosituimmista ja värikkäimmistä juhlista.

Vappua juhlitaan monin eri tavoin eri puolilla Suomea. Yksi perinne liittyy opiskelijoihin, ja monet korkeakouluopiskelijat osallistuvat Vappuna suuriin juhliin ja kulkueisiin. Yleinen tapa on myös pukeutua hauskasti tai perinteisiin opiskelijahaalareihin ja laulaa yhdessä opiskelijalauluja.

Toinen tärkeä osa Vappua on työväen juhla. Vappua juhlitaan kansainvälisenä työläisten päivänä, ja sillä on juurensa työväenliikkeen historiassa. Juhlapäivänä järjestetään erilaisia mielenosoituksia ja tapahtumia, joissa korostetaan työntekijöiden oikeuksia ja työelämän parantamista.

Lisäksi Vappuun liittyy monenlaisia perinteitä, kuten siman juonti, munkkien syönti ja ilmapallojen puhaltelu. Kaupungit ja kylät voivat myös järjestää markkinoita, konsertteja ja muita tapahtumia juhlan kunniaksi.

Vappu on siis Suomessa juhlapäivä, joka yhdistää kevään saapumisen, opiskelijakulttuurin ja työväenliikkeen juuret. Se on iloinen ja värikäs juhla, joka tuo yhteen eri ikäiset ja taustaiset ihmiset juhlimaan yhdessä.

Vappu 2024 tiedot

 

Vappu 2023

30.04.2023

Vappu 2024

01.05.2024

Päivänä vuonna 2024

Keskiviikko

Päivänä vuonna 2025

Torstai

Vapaapäivä

Kyllä

Vappu ruotsiksi 

Valborg / Vappen

Vappu englanniksi

May Day

 

Sisältö

vappu juhlassa ilmapalloja

Milloin vappua vietetään?

  • Vappu 2022: Sunnuntai, 1. toukokuuta. Vuonna 2022 Vappu osuu sunnuntaille, mikä antaa ihmisille mahdollisuuden viettää juhlaa vapaapäivänä ja osallistua erilaisiin tapahtumiin ja juhliin.

  • Vappu 2023: Maanantai, 1. toukokuuta. Vuonna 2023 Vappu osuu maanantaille, joten monilla on mahdollisuus nauttia pidennetystä viikonlopusta ja juhlia Vappua.

  • Vappu 2024: Keskiviikko, 1. toukokuuta. Vuonna 2024 Vappu osuu keskiviikolle, mikä voi tehdä juhlan viettämisestä hieman haasteellisempaa keskellä viikkoa.

  • Vappu 2025: Torstai, 1. toukokuuta. Vuonna 2025 Vappu osuu torstaille, mikä voi jälleen tarjota mahdollisuuden pidennettyyn viikonloppuun ja juhlinnan nauttimiseen.

  • Vappu 2026: Perjantai, 1. toukokuuta. Vuonna 2026 Vappu osuu perjantaille, mikä antaa monille mahdollisuuden nauttia pitkästä viikonlopusta ja osallistua erilaisiin juhlatapahtumiin.

Näinä vuosina Vappua juhlitaan perinteisesti 1. toukokuuta, ja päivämäärät vaihtelevat viikonpäivän mukaan. Vappu on iloinen juhla, joka yhdistää kevään saapumisen, opiskelijakulttuurin ja työväenliikkeen perinteet Suomessa. Vappu on vuoden kuuden juhlapyhä, jota edeltää pääsiäinen ja toinen pääsiäispäivä. 

Miksi vappu on tärkeä?

Vappu on tärkeä suomalainen juhla, jolla on syvät juuret sekä kulttuurisissa että yhteiskunnallisissa merkityksissä. Se symboloi useita erilaisia aspekteja, jotka tekevät siitä merkittävän.

  1. Kevään saapuminen: Vappu merkitsee kevään alkua Suomessa, kun pitkä ja pimeä talvi vihdoin väistyy ja luonto herää uuteen eloon. Juhlaa vietetään usein ulkona ja se luo iloisen tunnelman, joka auttaa ihmisiä selättämään talven synkeyden.

  2. Opiskelijakulttuuri: Vappu on perinteisesti ollut opiskelijoiden juhla, jolloin korkeakouluopiskelijat pukeutuvat haalareihin ja osallistuvat erilaisiin juhliin ja tapahtumiin. Opiskelijoiden yhteisöllisyys ja hauskanpito ovat vahvasti läsnä Vapun juhlinnassa.

  3. Työväenliike: Vappua juhlitaan kansainvälisenä työläisten päivänä, ja se juontaa juurensa työväenliikkeen historiaan. Tämä antaa tilaisuuden korostaa työntekijöiden oikeuksia, tasa-arvoa ja työelämän parantamista.

  4. Yhteisöllisyys: Vappu yhdistää suomalaisia eri ikäryhmistä ja taustoista. Juhlaa vietetään yhdessä perheen, ystävien ja yhteisön kanssa, mikä vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.

  5. Perinteet ja ilo: Vappuun liittyy monia hauskoja ja perinteisiä tapoja, kuten siman juonti, munkkien syönti ja ilmapallojen puhaltelu. Nämä perinteet tuovat iloa ja väriä juhlaan.

Kaiken kaikkiaan Vappu on tärkeä juhla, joka kokoaa yhteen erilaiset arvot ja perinteet. Se on aika, jolloin suomalaiset voivat juhlia kevään saapumista, nauttia yhteisöstä ja ilmaista solidaarisuutta eri tavoin.

Mitä perinteitä liittyy vappuun?

Vappuun liittyy monia perinteitä, jotka ovat osa Suomen juhlintaa 1. toukokuuta. Tässä on muutamia tärkeitä Vappuun liittyviä perinteitä:

  1. Opiskelijahaalarit: Opiskelijat pukeutuvat perinteisiin opiskelijahaalareihin, jotka ovat yleensä eri värejä ja kuvioita edustavat. Haalarit ovat osa opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja niitä käytetään ylpeydellä Vapun aikaan.

  2. Munkkien syönti: Munkit ovat makeita leivonnaisia, joita nautitaan Vapun aikaan. Munkkien syönti on perinne, joka liittyy Vapun herkutteluun ja juhlan iloiseen tunnelmaan.

  3. Siman juonti: Sima on perinteinen suomalainen virvoitusjuoma, joka valmistetaan erityisesti Vappua varten. Simaa nautitaan yleisesti yhdessä munkkien kanssa ja se symboloi kevään saapumista.

  4. Ilmapallojen puhaltelu: Ilmapallot ovat osa Vapun koristelua ja tunnelman luomista. Erityisesti lasten keskuudessa ilmapallojen puhaltelu ja niiden kanssa leikkiminen on suosittu perinne.

  5. Vappukulkueet: Monissa kaupungeissa järjestetään Vappuna kulkueita, joissa erilaiset yhteisöt ja järjestöt osallistuvat. Kulkueet voivat olla värikkäitä ja monipuolisia tapahtumia, joissa ilmaistaan erilaisia arvoja ja teemoja.

  6. Ylioppilaslakit: Monet lukiolaiset valmistuvat ylioppilaiksi kevään aikana, ja Vappu on aika, jolloin he voivat ylpeänä kantaa ylioppilaslakkiaan ja juhlia valmistumistaan.

  7. Konsertit ja tapahtumat: Useissa kaupungeissa järjestetään Vapun aikaan erilaisia konsertteja, markkinoita ja muita tapahtumia. Nämä tarjoavat mahdollisuuden viettää aikaa yhdessä muiden ihmisten kanssa ja nauttia juhlasta.

Nämä perinteet ovat osa Vapun juhlintaa Suomessa ja tuovat iloa, yhteisöllisyyttä ja väriä tähän kevään juhlaan.

Vapun juhlinta Suomessa

Vapun juhlinta Suomessa on iloista ja monimuotoista, ja se yhdistää kevään saapumisen, opiskelijakulttuurin sekä työväenliikkeen perinteet. Juhla alkaa yleensä jo edellisenä iltana, “Vappuaattona”, kun ihmiset kokoontuvat ystävien kanssa ja valmistautuvat juhlimaan. Vappuaamuna kaupungit täyttyvät värikkäistä ilmapalloista, ja monet ihmiset pukeutuvat haalareihin tai muihin hauskoihin asuihin.

Opiskelijat marssivat Vapun kunniaksi opiskelijakulkueissa, laulavat opiskelijalauluja ja nauttivat yhdessäolosta. Työväen juhla näkyy mielenosoituksina ja tapahtumina, joissa painotetaan tasa-arvoa ja työntekijöiden oikeuksia. Siman ja munkkien nauttiminen on olennainen osa juhlaa, ja monet perheet valmistavat simaa ja leipovat munkkeja kotonaan.

Vapun aikana kaupungit järjestävät erilaisia tapahtumia, kuten konsertteja, markkinoita ja ulkoilmatapahtumia. Juhlien keskiössä on yhteisöllisyys ja iloinen tunnelma, kun ihmiset kokoontuvat yhdessä juhlimaan kevään saapumista ja nauttimaan vapaa-ajastaan.

Kaiken kaikkiaan Vapun juhlinta Suomessa on värikäs ja eläväinen perinne, joka tuo yhteen eri ikäiset ja taustaiset ihmiset. Se on aika, jolloin suomalaiset voivat unohtaa arjen kiireet ja iloita yhteisestä juhlasta kevään saapuessa.

Onko vappu vapaapäivä?

Kyllä, Vappu on Suomessa yleisesti ottaen vapaapäivä. Tyypillisesti 1. toukokuuta eli Vapun päivä on virallinen juhlapäivä, jolloin monet ihmiset saavat vapaata töistä, kouluista ja muista velvollisuuksista. Tämä mahdollistaa Vapun juhlimisen ja osallistumisen erilaisiin tapahtumiin, kulkueisiin ja perinteisiin, joita juhlaan liittyy. Vapun vapaapäivä tarjoaa tilaisuuden rentoutumiseen ja yhteisölliseen juhlimiseen kevään saapumisen merkeissä.

Millaisia ruokia liittyy vapun juhlaan?

Vapun juhlaan liittyy monia herkullisia ruokia ja juomia, jotka ovat osa Suomen juhlintaa 1. toukokuuta. Tässä muutamia tyypillisiä Vapun herkkuja:

  1. Munkit: Munkit ovat makeita leivonnaisia, jotka ovat olennainen osa Vapun juhlaa. Ne voivat olla sokerilla kuorrutettuja tai tomusokerilla päällystettyjä, ja niitä nautitaan yleisesti yhdessä siman kanssa.

  2. Sima: Sima on perinteinen suomalainen virvoitusjuoma, joka valmistetaan erityisesti Vapun aikaan. Sima on makeaa ja raikasta, ja se on yksi Vapun tunnusmerkeistä. Simaa nautitaan usein munkkien kanssa.

  3. Nakki ja perunasalaatti: Monissa Vapun juhlissa tarjoillaan nakkeja eli makkaroita ja perunasalaattia. Tämä on suosittu ruoka, joka liittyy Vapun ulkoilmatapahtumiin ja piknikmeininkiin.

  4. Vappukakut: Juhlapäivän kunniaksi leivotaan usein erilaisia kakkupohjia ja koristellaan ne keväisillä ja värikkäillä koristeilla.

  5. Leivonnaiset: Vappuun liittyy monia muitakin leivonnaisia, kuten korvapuusteja ja erilaisia pikkuleipiä, jotka voivat olla herkullisia välipaloja juhlan aikana.

  6. Jääkellariherkut: Vappuna saattaa myös nauttia jääkellarista eli kylmäsäilytyksestä tulleista vihanneksista, kuten kevätkaalinlehdillä tai salaatinlehdistä valmistetuista suolakurkuista ja erilaisista retiiseistä.

Nämä ruoat ja juomat ovat olennainen osa Vapun perinteitä ja ne tuovat iloa ja herkuttelua juhlan tunnelmaan.

Mistä vappu sai nimensä?

Vappu-nimi juontaa juurensa pyhimys Valpurista, jota kutsutaan myös Valburgaksi tai Walburgaksi. Valpurgis (latinalainen muoto nimestä) oli englantilais-anglosaksinen nunna ja munkki, joka eli 700-luvulla. Hänet kanonisoitiin pyhimykseksi, ja hänen muistopäivänsä on 1. toukokuuta. Tämä päivämäärä osui yhteen vanhan pakanallisen kevään ja kasvun juhlan kanssa, ja pyhimyksen nimeä alettiin käyttää vähitellen tuomaan yhteen kristillisiä ja pakanallisia perinteitä.

Vappu-nimi liittyy siis sekä pyhimys Valpurgikseen että vanhaan pakanalliseen kevään juhlaan. Nykyään Vappu on monipuolinen juhla, joka yhdistää kevään saapumisen, opiskelijakulttuurin ja työväenliikkeen juuret Suomessa.

Yhteenveto

Vappu on Suomessa vuosittain vietettävä kevään juhla, joka kokoaa yhteen niin opiskelijat kuin työväenkin juhlimaan kevään saapumista. Juhlaa vietetään 1. toukokuuta, joka on yleinen vapaapäivä. Vapun tunnelma on iloinen ja juhlava, ja se näkyy monenlaisissa tapahtumissa ja perinteissä.

Vappuaattoa edeltävänä iltana monilla on tapana kokoontua ystävien kanssa juhlimaan. Ilmapallot ja serpentiinit ovat osa perinteistä vappukoristelua, ja monet pukeutuvat hauskasti ja värikkäästi. Vappupäivänä järjestetään erilaisia tapahtumia, kulkueita ja piknikkejä eri puolilla maata.

Ruokaperinteisiin kuuluvat olennaisesti sima ja munkit. Sima on makea juoma, joka valmistetaan usein sitruunalla maustetusta sokerivedestä ja mausteista. Munkit puolestaan ovat paistettuja makeita leivonnaisia, joita nautitaan vappupäivänä herkkutuotteina.

Vaikka vappu on juhlallinen ja iloinen tapahtuma, se on myös pyhäpäivä. Monet ihmiset nauttivat vapaapäivästä perheen ja ystävien seurassa, ja koulut ja monet työpaikat ovat suljettuina.

Vappu on perinne, joka yhdistää sukupolvet ja luo iloista yhteishenkeä. Se tarjoaa mahdollisuuden viettää aikaa läheisten kanssa, nauttia keväästä ja juhlia elämää. Vaikka vappua ei kirjoiteta isolla alkukirjaimella, sen merkitys suomalaisille on suuri ja se kokoaa ihmiset yhteen juhlan riemuun.