Ramadan
Mikä on Ramadan? Milloin ramadania vietetään 2025?
Ramadan on islamilainen pyhä kuukausi, jota muslimiyhteisö ympäri maailmaa viettää paastoten ja rukoillen. Ramadan on yksi islamin pyhimmistä kuukausista, ja sen aikana uskovaiset pidättäytyvät syömästä, juomasta, tupakoimasta ja harrastamasta muita maallisia nautintoja auringonlaskusta auringonnousuun asti. Paastoa rikotaan yleensä auringonlaskun aikaan iltaruoalla, jota kutsutaan “iftariksi”, ja päivän aikana nautitaan vain vettä.
Ramadanin tarkka ajankohta vaihtelee vuosittain islamilaisen kuukalenterin mukaan, koska se perustuu kuun kiertoon. Kuukalenteri on noin 10-12 päivää lyhyempi kuin aurinkokalenteri, joten Ramadan siirtyy joka vuosi eteenpäin. Jotta tarkka ajankohta tiedettäisiin, muslimiyhteisössä seuraa kuun katselua ja uskonnollisia auktoriteetteja, kuten paikallisia imaameja tai uskonnollisia johtajia.
Katsotaan seuraavaksi Ramadan paasto ajat 2025
| Ramadan 2025 tiedot | |
|---|---|
| Vietetään | Ramadan 2025. Alkaa illalla: sunnuntai, 28. helmikuuta Päättyy illalla: lauantai, 29. maaliskuuta |
| Liputuspäivä | Ei |
| Päivänä vuonna 2025 | Sunnuntai |
| Vapaapäivä | Ei |
Sisältö
Onko Ramadan liputuspäivä, juhlapyhä tai pyhäpäivä?
Ramadan ei ole liputuspäivä eikä virallinen juhlapyhä monissa maissa, joissa se ei ole enemmistön uskonto. Se on kuitenkin erittäin merkittävä uskonnollinen juhla muslimiyhteisölle, ja monet muslimimaat voivat viettää Ramadanin aikana erityisiä juhlallisuuksia ja tapahtumia.
Monissa muslimimaissa liike-elämä ja julkiset toimistot voivat muuttaa työaikojaan Ramadanin aikana, ja paikalliset kaupat ja ravintolat voivat noudattaa erityisiä aukioloaikoja. Ramadanin aikana on yleensä rauhallisempaa päivisin, kun monet muslimiyhteisön jäsenet paastoavat ja viettävät enemmän aikaa rukoillen ja lukien Koraania. Auringonlaskun aikaan, iftar-juhlan aikaan, paasto katkaistaan yleisesti yhdessä perheen ja ystävien kanssa.
Kaiken kaikkiaan Ramadan on pyhäaika muslimiyhteisölle, mutta sen asema ja juhlinta vaihtelevat eri maissa ja kulttuureissa.
Mitä tapahtuu Ramadanin aikana?
Ramadanin aikana tapahtuu monia uskonnollisia ja kulttuurillisia tapahtumia muslimiyhteisössä. Tässä on joitakin keskeisiä asioita, jotka tapahtuvat Ramadanin aikana:
Paasto: Ramadanin tärkein käytäntö on päiväsaikaan tapahtuva paasto, joka tarkoittaa syömisen, juomisen, tupakoinnin ja maallisten nautintojen välttämistä auringonnoususta auringonlaskuun asti. Paasto on merkki kuuliaisuudesta Jumalalle ja itsekurista.
Rukous: Muslimit rukoilevat enemmän Ramadanin aikana. Erityiset yhteisölliset rukouskokoukset, kuten Taraweeh-rukoukset, pidetään moskeijoissa illan aikana. Taraweeh-rukouksissa luetaan suuri osa Koraanista.
Lukeminen ja opiskelu: Ramadanin aikana monet muslimit pyrkivät lukemaan ja opiskelemaan Koraania. Jotkut yrittävät lukea koko Koraanin uudelleen kuukauden aikana.
Hyväntekeväisyys: Ramadanin aikana hyväntekeväisyys on erityisen tärkeää. Monet muslimit antavat lahjoituksia ja tekevät hyväntekeväisyystyötä auttaakseen vähäosaisia ja tarvitsevia.
Iftar: Auringonlaskun aikaan paaston katkaisee iftar-ateria, joka on yhteinen ateria perheen ja ystävien kesken. Iftar-ateriaan kuuluu usein perinteisiä ruokia ja juomia.
Yhteisölliset tapahtumat: Monet muslimiyhteisöt järjestävät erilaisia tapahtumia ja juhlallisuuksia Ramadanin aikana, kuten yhteisiä rukouskokouksia, opetustilaisuuksia ja hyväntekeväisyystapahtumia.
Henkinen puhdistautuminen: Ramadanin aikana muslimit pyrkivät puhdistautumaan henkisesti ja hengellisesti. He pyrkivät lisäämään hurskauttaan, parantamaan moraaliaan ja välttämään negatiivisia tekoja.
Ramadan säännöt
Ramadanin aikana on useita sääntöjä ja käytäntöjä, joita muslimien odotetaan noudattavan. Tässä on joitakin keskeisiä Ramadanin sääntöjä:
Paastoaminen: Ramadanin tärkein sääntö on päiväsaikaan tapahtuva paasto. Muslimit pidättäytyvät syömästä, juomasta, tupakoinnista ja maallisten nautintojen nauttimisesta auringonnoususta auringonlaskuun asti.
Aterioiden ajoitus: Paasto katkaistaan auringonlaskun aikaan iftar-aterialla, ja päivä aloitetaan ennen auringonnousua sahoor-aterialla. Iftar ja sahoor ovat tärkeitä aterioita Ramadanin aikana.
Rukous: Ramadanin aikana muslimien odotetaan rukoilevan enemmän kuin tavallisesti. Erityiset yhteisölliset rukouskokoukset, kuten Taraweeh-rukoukset, pidetään moskeijoissa illan aikana.
Hyväntekeväisyys: Hyväntekeväisyys on tärkeä osa Ramadanin käytäntöjä. Monet muslimit tekevät lahjoituksia hyväntekeväisyysjärjestöille ja auttavat vähäosaisia ja tarvitsevia.
Henkinen puhdistautuminen: Ramadanin aikana muslimit pyrkivät puhdistautumaan henkisesti ja hengellisesti. He pyrkivät lisäämään hurskauttaan, parantamaan moraaliaan ja välttämään negatiivisia tekoja.
Kiitollisuus ja rukous: Ramadanin aikana muslimit pyrkivät olemaan kiitollisia Jumalalle ja pyytämään Hänen siunaustaan. He voivat rukoilla anteliaisuutta, anteeksiantoa ja ohjausta elämäänsä.
Välttämättömät poikkeukset: On tärkeää huomata, että Ramadanin paasto ei ole pakollinen kaikille. Tietyt ihmiset, kuten lapset, vanhukset, raskaana olevat tai imettävät naiset, matkustajat ja sairaat, saavat olla paastoamatta. Heidän odotetaan kuitenkin korvaavan paastopäivänsä myöhemmin tai antamalla hyväntekeväisyyteen, jos se on mahdollista.
Ramadan historia
Ramadanilla on pitkä historia islamilaisessa perinteessä, ja se liittyy islamin uskonnon perustajan, profeetta Muhammadin, elämään ja opetuksiin. Tässä on lyhyt yhteenveto Ramadanin historiasta:
Profeetta Muhammadin ilmestyminen: Ramadanin historia juontaa juurensa 7. vuosisadalle, kun profeetta Muhammad sai islamin alkuvaiheessa ilmestyksiä Jumalalta. Uskotaan, että profeetalle annettiin Koraanin ensimmäinen ilmestys Ramadanin aikana. Tämä tapahtui Hira-luolassa Mekassa.
Ramadanin kuukausi Koraanissa: Koraanin mukaan Ramadan on kuukausi, jolloin Koraani ilmoitettiin profeetalle Muhammadille. Koraani on islamin pyhä kirja, ja sen lukeminen ja opiskelu on erityisen tärkeää Ramadanin aikana.
Ramadanin paastoperinne: Profeetta Muhammadin opetuksien mukaan Ramadanin aikana muslimien odotetaan paastoavan päiväsaikaan kuukauden ajan. Tämä paasto on yksi islamin viidestä peruspilarista, ja se on merkki kuuliaisuudesta Jumalalle sekä henkisestä ja hengellisestä puhdistautumisesta.
Ramadanin merkitys: Ramadan opettaa muslimeille itsensähillintää, kiitollisuutta, anteliaisuutta ja yhteyden vahvistamista Jumalaan. Se on myös aika rukoilla, meditoida ja pohtia uskonnollisia opetuksia.
Yhteisöllinen ulottuvuus: Ramadan on myös aika, jolloin muslimiyhteisöt tulevat yhteen. Yhteiset iftar-ateriat ja rukouskokoukset luovat yhteyttä perheen ja ystävien välille, ja hyväntekeväisyyden harjoittaminen auttaa niitä vähäosaisia, jotka tarvitsevat apua.
Ramadan on siis paitsi henkilökohtainen hengellinen aika myös yhteisöllinen kokemus muslimiyhteisölle. Se juhlistaa islamin perustamista ja opettaa arvokkaita elämän opetuksia, kuten itsekuria, anteliaisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Mitä ramadanin aikana ei saa tehdä?
Ramadanin aikana muslimien odotetaan noudattavan tietyntyyppisiä käytäntöjä ja välttävän tiettyjä toimia. Tässä on luettelo asioista, joita ei yleisesti ottaen suositella tekemään Ramadanin aikana:
Syöminen ja juominen: Paastoaminen on Ramadanin keskeinen osa, ja muslimit eivät saa syödä, juoda tai tupakoida auringonnousun ja auringonlaskun välisenä aikana.
Maalliset nautinnot: Ramadanin aikana muslimit pyrkivät välttämään maallisia nautintoja, kuten suklaata, televisiota, elokuvia ja muita viihteenmuotoja, jotka saattavat johtaa pois hengellisistä harjoituksista ja rukouksesta.
Pahojen tekojen välttäminen: Ramadan on aika henkiselle ja moraaliselle puhdistautumiselle, joten muslimit pyrkivät välttämään pahoja tekoja, kuten valheita, vihaa, kiukkua ja muita negatiivisia toimia.
Liiallinen puhuminen tai kielenkäyttö: Muslimit pyrkivät hillitsemään kielenkäyttöään ja välttämään turhaa puhumista tai loukkaavaa kielenkäyttöä Ramadanin aikana.
Rikkominen ja varastaminen: Muslimit eivät saa Ramadanin aikana rikkoa lakeja tai syyllistyä varastamiseen, petoksiin tai muihin moraalittomiin tekoihin.
Itsekurin puute: Ramadan opettaa itsekuria ja itsehillintää, joten muslimit pyrkivät välttämään liiallista kulutusta ja ylensyöntiä iftar- ja sahoor-aterioiden aikana.
Ärsyttäminen ja kiistanhaastaminen: Ramadanin aikana pyritään välttämään riitoja, kiistanhaastamista ja muiden ärsyttämistä. Sen sijaan korostetaan kärsivällisyyttä ja myötätuntoa.
Milloin Ramadanissa saa syödä?
Ramadanin aikana muslimit saavat syödä ja juoda ainoastaan auringonlaskun ja auringonnousun välinen aika. Tätä aikaa kutsutaan “iftariksi” ja “sahooriksi”. Iftar on ateria, jolla paasto päätetään auringonlaskun aikaan, kun taas sahoor on aamiaista muistuttava ateria, joka syödään ennen auringonnousua.
Tarkka aika iftarin aloittamiselle ja sahoorin lopettamiselle vaihtelee maantieteellisen sijainnin ja paikallisten auringonlasku- ja auringonnousuajankohtien mukaan. Muslimit yleensä kuuntelevat moskeijoiden ilmoituksia tai tarkistavat paikallisen aikataulun selvittääkseen oikeat ajat päivän paastolle.
Iftar on erityisen juhlallinen hetki, kun perheenjäsenet ja ystävät kokoontuvat yhdessä rukoilemaan ja avaamaan paaston yhdessä. Yleisesti ottaen paaston päättyessä muslimit alkavat ateriansa syömällä hedelmiä, juomalla vettä ja rukoilemalla kiitollisuutta. Sen jälkeen he voivat nauttia monenlaisista ruoista ja juomista.
Sahoor on saapuvaa paastoa varten varhainen ateria, joka syödään ennen auringonnousua. Se on tärkeä ateria, koska se antaa energiaa päivän paaston aikana. Sahoor voi sisältää proteiinipitoisia ruokia, kuten munia, leipää, hedelmiä ja vettä.
On tärkeää, että muslimit noudattavat tarkasti iftarin ja sahoorin aikoja Ramadanin aikana, jotta he voivat noudattaa paaston sääntöjä.
Ramadan Suomessa
Ramadan on myös merkittävä juhla Suomen muslimiyhteisölle, ja se noudattaa samankaltaisia perinteitä kuin muualla maailmassa. Suomessa Ramadanin ajankohta vaihtelee vuosittain islamilaisen kuukalenterin mukaan, kuten muuallakin.
Suomessa muslimiyhteisöt järjestävät erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia Ramadanin aikana, kuten yhteisiä iftar-ateriahetkiä moskeijoissa ja yhteisökeskuksissa. Monet muslimiperheet myös kokoontuvat yhteen auringonlaskun aikaan nauttiakseen iftar-aterian yhdessä.
Suomen muslimiyhteisöt pyrkivät myös harjoittamaan hyväntekeväisyyttä Ramadanin aikana. He voivat kerätä ruokaa ja muita tarvikkeita vähäosaisille ja tarvitseville sekä tehdä lahjoituksia hyväntekeväisyysjärjestöille auttaakseen niitä, jotka tarvitsevat tukea.
Ramadan on myös aika lisätä rukousta ja hengellistä pohdintaa. Muslimit osallistuvat lisääntyneesti moskeijoiden rukouskokouksiin, erityisesti Taraweeh-rukouksiin, jotka ovat erityisiä yhteisöllisiä rukoushetkiä. Tämä aika tarjoaa mahdollisuuden henkiseen puhdistautumiseen ja lähempään suhteeseen Jumalaan.
On tärkeää huomata, että Ramadanin noudattaminen voi olla haastavaa Suomessa, koska kesäaikaan kuuluu pitkät päivät, ja paastoaminen voi vaatia pitkää itsekuria. Siksi monet muslimit voivat tarkkailla Ramadanin aikoja lähettämällä viestejä ja seuraamalla auringonlaskua ja auringonnousua verkossa tai moskeijoiden ilmoituksista.
Yhteisöllisyys ja hengellisyys ovat keskeisiä osia Ramadanin juhlistamisessa Suomessa, ja se on aika, jolloin muslimiyhteisö tulee lähemmäksi toisiaan ja Jumalaa.
