Juhannus on suomalainen keskikesän juhla, jota vietetään kesäkuun 24. päivän tienoilla. Se on yksi Suomen perinteisistä juhlapäivistä ja yksi vuoden odotetuimmista juhlista. Juhannus on perinteisesti aika, jolloin Suomessa on valoisaa yötä, sillä kesäpäivänseisaus on juhannuksen tienoilla. Aurinko ei laske lainkaan tai laskee hyvin matalalle horisontin alle, joten monet juhannuksen viettoon liittyvät perinteet liittyvät valoon ja luontoon.
Juhannuksen juhlintaan kuuluu monia perinteitä. Monet suomalaiset viettävät juhannusta mökillä tai maaseudulla, järven tai meren rannalla. Juhannussauna on tärkeä osa perinnettä, ja monet myös uivat järvissä tai meressä juhannusyönä. Juhannussaunan jälkeen usein syödään juhannusruokaa, kuten uusia perunoita, savustettua kalaa ja erilaisia grillattuja herkkuja.
Juhannusyönä on myös tapana sytyttää kokkoja, suuria nuotioita, joita poltetaan rannoilla. Kokon ympärillä tanssitaan ja lauletaan perinteisiä juhannuslauluja. Kokkojen polttamisella uskotaan olleen alun perin tarkoitus karkottaa pahoja henkiä ja suojata satoa.
Vaikka juhannuksen juhlimisen perinteet voivat vaihdella alueittain ja ihmisten omien mieltymysten mukaan, juhannuksen yleinen tarkoitus on juhlistaa kesäkauden alkua, valon ja luonnon voimaa sekä nauttia yhdessäolosta perheen ja ystävien kanssa.
Juhannus 2025 tiedot | |
Juhannus 2023 | 24.06.2023 |
Päivänä vuonna 2023 | Lauantai |
Juhannus 2024 | 22.06.2024 |
Päivänä vuonna 2024 | Lauantai |
Juhannus 2025 | 21.06.2025 |
Päivänä vuonna 2025 | Lauantai |
Vapaapäivä | Kyllä |
Juhannus ruotsiksi | Midsommar |
Juhannus englanniksi | Midsummer day |
Juhannusta on suomalaisille yksi vuoden tärkeimmistä juhlapyhistä, jota vietetään kesäkuun 24. päivän tienoilla. Tarkka päivämäärä vaihtelee vuosittain, sillä juhannus on sidoksissa kesäpäivänseisauteen, joka tapahtuu yleensä 20. tai 21. kesäkuuta. Näiden päivämäärien väliin jää juhannuspäivä, ja juhannusaatto eli juhannuksen edellinen ilta. Juhannus on siis aina 24. kesäkuuta läheisyydessä. Tämä päivämäärä voi kuitenkin vaihdella hieman vuodesta toiseen.
Juhannus on tärkeä suomalainen juhla, joka liittyy moniin perinteisiin ja merkityksiin. Tässä muutamia syitä, miksi juhannus on tärkeä:
Keskikesän juhla: Juhannus on aika, jolloin Suomessa koetaan keskikesän saapuminen. Päivät ovat pisimmillään, ja aurinko ei laske tai laskee hyvin matalalle horisontin alle. Tämä ilmiö luo ainutlaatuisen valon ja tunnelman, jota juhannuksella juhlitaan.
Luonnon voima: Juhannus liittyy vahvasti luonnon voimaan ja elämän kiertokulkuun. Monet perinteet, kuten kokon polttaminen, ovat juontuneet uskomuksesta, että juhannusyönä luonnon henget ovat erityisen läsnä ja että kokkojen avulla voidaan suojautua pahoilta voimilta.
Yhdessäolo: Juhannus on aika, jolloin perheet ja ystävät kokoontuvat yhteen. Monet suomalaiset viettävät juhannusta mökeillään tai maaseudulla, ja yhdessäolo luonnon keskellä on tärkeä osa juhlaa.
Perinteet ja juhlamenot: Juhannukseen liittyy monia perinteisiä tapoja, kuten saunominen, uiminen, kokon polttaminen ja juhannusruokien nauttiminen. Nämä perinteet ovat osa suomalaista kulttuuria ja luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Lomakausi: Juhannus on monille suomalaisille myös alkava lomakausi. Monet ihmiset ottavat lomaa juhannuksen ympärillä, joten se tarjoaa mahdollisuuden rentoutua ja nauttia kesästä.
Yhteenvetona juhannus on tärkeä, sillä se yhdistää suomalaisia perinteiden, luonnonkauneuden ja yhteisöllisyyden kautta, samalla juhlistaen kesän alkua ja valon voimaa.
Juhannuksen alkuperästä on useita erilaisia teorioita, mutta se liittyy vahvasti pakanallisiin perinteisiin ja kesäpäivänseisauteen. Juhannusta on vietetty eri muodoissaan jo pitkään ennen kuin siitä tuli virallinen juhlapäivä. Seuraavassa on muutamia mahdollisia juhannuksen alkuperää käsitteleviä näkökulmia:
Pakanallinen perinne: Juhannuksen juuret voidaan jäljittää pakanallisiin juhliin ja rituaaleihin, joita eri kansat ovat viettäneet kesäpäivänseisausaikaan. Juhannuksena on juhlittu valon voittoa pimeydestä ja luonnon voimasta. Kokkojen polttaminen ja erilaiset rituaalit liittyvät tähän pakanalliseen perinteeseen.
Kristillinen vaikutus: Juhannuksen ajankohta sijoittuu lähelle Johannes Kastajan syntymäpäivää, 24. kesäkuuta. Kristinusko on saattanut yhdistää pakanalliset kesäjuhlat Johannes Kastajaan, mikä on vaikuttanut juhannuksen nykyiseen nimeen ja ajankohtaan.
Maatalous ja sato: Juhannusta on voitu viettää myös maatalouden ja sadonkorjuun yhteydessä. Kesäkuun lopulla maataloudessa oli usein kiirettä, ja juhannus saattoi tarjota lyhyen hengähdyshetken ennen sadonkorjuun alkamista.
Nämä eri tekijät ovat vaikuttaneet siihen, millaiseksi juhannus on muodostunut nykypäivänä. Vaikka juhannuksen alkuperä saattaa olla hämärän peitossa, se on edelleen tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja juhlaperinnettä.
Juhannusta on vietetty Suomessa satojen vuosien ajan. Juhannuksen perinteet ja tapa juhlia ovat kuitenkin muuttuneet ajan kuluessa. Juhannuksen juhlinta liittyy alun perin pakanallisiin kesäpäivänseisausjuhliin ja erilaisiin luonnonvoimiin. Kristinuskon tultua osaksi Suomen kulttuuria juhannuksen ajankohta liitettiin myös kristillisiin merkityksiin, kuten Johannes Kastajan syntymäpäivään.
Juhannuksen juhliminen on siis jatkunut sukupolvesta toiseen monien eri vaikutteiden ja traditioiden kautta. Monet juhannuksen perinteet, kuten saunominen, kokkojen polttaminen, ja yhdessäolo perheen ja ystävien kanssa, ovat olleet osa suomalaista juhannusta jo pitkään. Tämä tekee juhannuksesta vakiintuneen ja merkittävän juhlan Suomen kulttuurissa.
Juhannuksen juhlinta on Suomessa erittäin merkittävä ja odotettu tapahtuma, joka yhdistää perinteitä, luontoa ja yhdessäoloa. Tässä on kuvaus juhannuksen juhlimisesta Suomessa:
1. Juhannusaatto: Juhannuksen juhlinta alkaa yleensä juhannusaattona, joka on kesäkuun 23. päivä. Monet suomalaiset lähtevät juhannusaattona mökeille, maaseudulle tai rannoille viettämään juhlaa yhdessä perheen ja ystävien kanssa. Juhannusaaton illalla voi olla esimerkiksi yhteistä ruoanlaittoa, saunomista ja kokkojen valmistelua.
2. Saunominen: Saunominen on olennainen osa suomalaista juhannusta. Juhannussaunan kerrotaan olevan erityisen tehokas, sillä uskotaan, että saunan lämmössä puhdistutaan ja valmistaudutaan uuteen vuodenaikaan. Monet suomalaiset saunovat juhannuksena sekä juhannusaattona että juhannuspäivänä.
3. Kokot: Juhannuskokot ovat näkyvä osa juhannusta. Kokkoja sytytetään yleensä juhannusaattona rannoilla ja järvien tai meren äärellä. Kokkojen polttamisella on perinteisesti uskottu olevan voima torjua pahoja henkiä ja suojata satoa. Kokkojen ympärillä tanssitaan, lauletaan juhannuslauluja ja nautitaan yhdessäolosta.
4. Yhdessäolo: Juhannus on ennen kaikkea aikaa viettää aikaa yhdessä perheen ja ystävien kanssa. Monet suomalaiset kokoontuvat juhannuksen ajaksi mökeille, joissa nautitaan hyvästä ruoasta, ulkoilusta ja yhdessäolosta. Juhannuksen aikana pidetään myös perinteisiä juhannustansseja ja erilaisia tapahtumia.
5. Luontoon liittyvät aktiviteetit: Juhannuksen aikaan Suomen luonto on kauneimmillaan, ja monet hyödyntävät tätä aikaa ulkoilemalla, uimalla ja nauttimalla luonnon kauneudesta. Monet suuntaavat juhannuksena järvien ja merien rannoille, joissa voi nauttia uimisesta ja vesileikeistä.
Kaiken kaikkiaan juhannus on aika, jolloin suomalaiset juhlivat kesäkauden alkua, nauttivat valon voimasta ja luonnon kauneudesta sekä viettävät aikaa läheisten ihmisten seurassa perinteisiä tapoja noudattaen.
Kyllä, juhannus on Suomessa virallinen kansallinen vapaapäivä. Se on yksi niistä harvoista päivistä vuodessa, jolloin useimmat työpaikat ja liikkeet ovat suljettuina, ja ihmisillä on mahdollisuus viettää aikaa perheen, ystävien ja perinteisten juhannustoimintojen parissa. Juhannuspäivä on yleensä vapaa päivä, ja sen lisäksi juhannusaaton iltaa saatetaan viettää työpäivän jälkeen juhlan merkeissä. Muista kuitenkin tarkistaa voimassa olevista työehtosopimuksista tai paikallisista käytännöistä, miten juhannusvapaapäivät tarkalleen ottaen järjestetään.
uhannus ei ole Suomessa virallinen palkallinen vapaapäivä. Kuitenkin monissa työpaikoissa ja sopimuksissa saatetaan antaa vapaata juhannuksen ympärillä, ja monet suomalaiset käyttävät tilaisuutta hyväkseen viettääkseen juhannusta perheen ja ystävien kanssa. Palkallisesta vapaasta tai mahdollisista lisäkorvauksista juhannuksen osalta kannattaa kuitenkin aina tarkistaa omasta työsopimuksesta, työehtosopimuksesta tai yrityksen käytännöistä riippuen.
Provinssirock:
Ruisrock:
Himos Juhannus:
Midsummer Madness (Helsinki):
Vekara-Varkaus Juhannusfestivaali:
Ilosaarirock:
Rockfest:
Nummirock:
Riihimäki Rock Festival:
Lekkeri Juhannusfestivaali (Turku):
Huomioi, että kävijämäärät voivat vaihdella vuosittain ja esiintyjät voivat vaihtua. Suosituimmat esiintyjät voivat olla kansainvälisiä tai kotimaisia artisteja eri musiikkigenreistä. Tarkista ajantasaiset tiedot festivaalien omilta verkkosivuilta ennen suunnitelmia.
Juhannuksen juhlaan liittyy monia herkullisia ruokia, jotka heijastavat suomalaista kesäruokaperinnettä. Tässä muutamia tyypillisiä juhannusruokia:
Uudet perunat: Juhannuksen aikaan on yleistä nauttia vastakeitettyjä uusia perunoita, jotka tarjoillaan yleensä voin ja tillin kera.
Silli: Erilaiset silliruoat ovat olennainen osa juhannuspöytää. Silliä voi nauttia monessa muodossa, kuten marinoidusta, suolaisesta tai graavatusta.
Kalat: Lisäksi erilaiset kalat, kuten savustettu lohi ja muikku, ovat suosittuja juhannusruokia. Ne tarjoillaan yleensä ruisleivän tai uusien perunoiden kanssa.
Makkara: Grillattu makkara, erityisesti lenkki- ja metsästäjänmakkara, on suosittu ruoka juhannuksen grillaustilaisuuksissa.
Vihannekset: Juhannuspöydässä näkyy usein myös erilaisia vihanneksia, kuten tomaatteja, kurkkuja ja paprikoita. Ne tarjoillaan tuoreina ja raikkaina.
Munavoi: Munavoin valmistus kuuluu juhannusperinteisiin. Se tarjoillaan yleensä uusien perunoiden kanssa.
Jälkiruoat: Marjat, kuten mansikat ja vadelmat, ovat olennainen osa juhannuksen jälkiruokia. Niistä voi valmistaa esimerkiksi marjapiirakoita tai -kiisseleitä.
Kermakakut: Juhannuksen pöytään voi kuulua myös erilaisia kermakakkuja, kuten mansikka- tai raparperikakkuja.
Juomat: Perinteisiä juomia juhannuksella ovat esimerkiksi kotikalja ja sima. Lisäksi juhlaväen suosimia juomia ovat erilaiset alkoholittomat ja alkoholilliset juomat.
Grilliruoat: Monet suomalaiset viettävät juhannusta grillaillen, joten grilliruoat kuten makkara, kana, pihvit ja kasvikset ovat tärkeä osa juhlaa.
Näiden ruokien lisäksi juhannuspöydässä voi olla monenlaisia muita herkkuja ja vaihtoehtoja, riippuen perheiden ja ystävien omista mieltymyksistä.
Juhannus on yksi Suomen merkittävimmistä juhlapäivistä, jota vietetään keskikesällä. Juhannus 2023, 2024 ja 2025 tarjoavat suomalaisille monia perinteisiä tapoja juhlistaa tätä kesän alkua. Erityisesti Juhannus Helsinki 2023 tulee tarjoamaan monipuolisia tapahtumia ja juhannusfestareita.
Juhannus 2023 Tapahtumat: Juhannusaattona, 23. kesäkuuta 2023, juhlitaan ympäri Suomen. Juhannus 2023 tapahtumat tarjoavat monipuolista ohjelmaa, kuten musiikkikonsertteja, perinteisiä tansseja ja ulkoilmatapahtumia. Juhannus Helsinki 2023 tulee olemaan erityisen vilkas tapahtumien osalta, kun kaupunki täyttyy iloisesta juhannustunnelmasta.
Juhannus Festarit: Juhannusfestivaalit ovat suosittuja ympäri Suomea. Ne tarjoavat elävää musiikkia, ruokaa ja yhdessäoloa. Festarit ovatkin suosittu kohde juhannuksen viettäjille, ja monille ne ovat kesän kohokohtia. Juhannus 2024 ja Juhannus 2025 tuo jälleen mukanaan monia jännittäviä juhannusfestareita ympäri maata.
Juhannusaatto Pyhäpäivä: Juhannusaatto on monille vapaa päivä, mikä mahdollistaa perheen ja ystävien yhdessäolon. Juhannusaatto on myös päivä, jolloin monet suuntaavat mökeilleen tai viettävät aikaa luonnossa. Juhannus Helsinki on erityisen eläväinen tällöin, kun ihmiset kokoontuvat kaupungin puistoihin ja rannoille nauttimaan juhannusaaton tunnelmasta.
Juhannuspäivä: Juhannuspäivä, 24. kesäkuuta, on virallinen pyhäpäivä Suomessa. Se tarjoaa tilaisuuden jatkkaa juhlintaa ja nauttia perinteisistä juhannusruoista ja -aktiviteeteista. Juhannuspäivän sää vaikuttaa usein siihen, miten ihmiset viettävät päivän, ja ulkoilma-aktiviteetit ovat suosittuja.
Juhannuspäivä Kaupat ja Liputus: Juhannuspäivä on yleensä hiljainen päivä kauppojen osalta, sillä monet liikkeet ovat suljettuina. Suomalaiset viettävät päivää perheen ja ystävien kanssa tai osallistuvat juhannustapahtumiin. Juhannuspäivänä myös liputetaan erityisen juhlallisesti.
Juhannuspäivä Lomapäivä: Juhannuspäivä voi olla monelle lomapäivä, ja se tarjoaa mahdollisuuden rentoutumiseen ja yhdessäoloon. Jotkut suuntaavat mökeilleen, kun taas toiset viettävät aikaa kaupungeissa järjestettävissä tapahtumissa.
Juhannuspäivä Arkipyhä: Juhannuspäivä on virallinen arkipyhä Suomessa, mikä tarkoittaa, että monet työpaikat ja koulut ovat suljettuina. Arkipyhän ansiosta ihmisillä on tilaisuus viettää aikaa perheen ja ystävien parissa.
Juhannus Suomessa on täynnä perinteitä, yhteisöllisyyttä ja iloa. Se tarjoaa mahdollisuuden viettää aikaa rakkaiden ihmisten kanssa, nauttia kesästä ja juhlistaa valoisaa vuodenaikaa. Juhannus 2023, 2024 ja 2025 tuovat mukanaan monia ikimuistoisia hetkiä ja tapahtumia kaikille juhannuksen ystäville.