Joulupäivä
Mikä on Joulu? Miksi sitä vietetään?
Joulu on kristillinen juhla, jota vietetään Jeesuksen Kristuksen syntymän muistoksi. Se on yksi merkittävimmistä ja laajimmin juhlistetuista tapahtumista monissa maissa ympäri maailmaa. Joulu pidetään joulukuun 25. päivänä.
Joulun juhlistaminen perustuu Raamatun kertomukseen Jeesuksen syntymästä. Evankeliumien mukaan Jeesus syntyi Beetlehemissä Maria-äitinsä ja Joosef-isänsä hoiviin. Hän syntyi tallissa ja hänet käärittiin kapaloihin ja laskettiin seimeen, sillä majapaikkoja ei ollut saatavilla.
Joulupäivä 2024 tiedot | |
Joulu 2023 | 25.12.2023 |
Päivänä vuonna 2023 | Maanantai |
Joulu 2024 | 25.12.2024 |
Päivänä vuonna 2024 | Keskiviikko |
Joulu 2025 | 25.12.2025 |
Päivänä vuonna 2025 | Torstai |
Vapaapäivä | Kyllä |
Joulu ruotsiksi | Jul |
Joulu englanniksi | Christmas |
Sisältö
Onko joulu 24 vai 25? Ja mitä eroa näillä päivillä on?
Joulu on perinteisesti juhlistettu sekä 24. että 25. päivä joulukuuta, mutta näillä päivillä voi olla erilaisia merkityksiä ja tapoja viettää kyseisiä juhlapyhiä. Tässä on yleisesti tunnustettuja eroja näiden päivien välillä:
Joulu 24. päivä:
- Useissa maissa, kuten monissa pohjoismaissa, joulua juhlitaan ennen kaikkea 24. päivänä eli jouluaattona.
- Jouluaattona on perinteistä kokoontua perheen ja ystävien kanssa nauttimaan yhteisestä ateriasta ja avaamaan lahjoja.
- Jouluaaton illallinen voi vaihdella maittain ja perheittäin, mutta monissa paikoissa syödään perinteisiä jouluruokia, kuten kinkkua, laatikoita ja pipareita.
- Jouluaatto voi olla myös kirkollisesti merkittävä päivä, jolloin osallistutaan joulukirkkoon ja kuullaan jouluevankeliumi.
Joulu 25. päivä:
- Joulua vietetään virallisesti 25. päivä joulukuuta monissa maissa. Tämä päivä on Jeesuksen syntymäpäivän perinteinen juhlapäivä kristillisessä kirkossa.
- Joulupäivä voi olla perinteisemmin rauhallisempi päivä, jolloin perheet kokoontuvat uudelleen nauttimaan toistamiseen jouluruokia ja viettämään aikaa yhdessä.
- Joulupäivä on myös monissa paikoissa edelleen kirkollisesti merkittävä päivä, jolloin osallistutaan joulumessuihin ja juhlistetaan Jeesuksen syntymää.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että ero joulun 24. ja 25. päivän välillä liittyy osittain siihen, kuinka joulua juhlitaan eri kulttuureissa ja perheissä. Jouluaaton painotus voi olla enemmän yhteisissä kokoontumisissa ja lahjojen avaamisessa, kun taas joulupäivä voi keskittyä enemmän rauhalliseen yhdessäoloon ja juhlistamiseen kristillisen juhlan hengessä.
Miksi Joulua vietetään 25.12?
Joulua vietetään 25. joulukuuta, koska tämä päivä on perinteisesti valittu Jeesuksen Kristuksen syntymäpäiväksi kristillisessä perinteessä. Vaikka tarkka päivämäärä Jeesuksen syntymälle ei ole Raamatussa määritelty, ajanlasku alkoi aikoinaan asettamalla Jeesuksen syntymä vuoden 1 tapahtumaksi.
Joulukuun 25. päivä valikoitui juhlapäiväksi useiden tekijöiden yhteisvaikutuksen tuloksena:
Roomalainen juhla: Monissa antiikin Rooman juhlissa oli tapana viettää talvipäivänseisausta (joulukuun 21. tai 22. päivä) lähestyvän talven voittamisen merkkinä. Kristillisen kirkon aikana tämä päivä yhdistettiin Jeesuksen syntymän juhlaan.
Symboliikka: Valoisa päivä (talvipäivänseisaus) seurasi pimeintä vuodenaikaa, mikä symboloi Jeesuksen valon tuomista maailmaan.
Kirkolliset päätökset: Ensimmäiset kristilliset johtajat ja kirkolliskokoukset keskustelivat Jeesuksen syntymäpäivän ajankohdasta. Eräät varhaiset kristityt arvelivat Jeesuksen syntyneen keväällä, mutta myöhemmin päivämäärä vakiintui talvikuukauteen.
Vaikka eri kirkkokunnilla voi olla pieniä eroja juhlan tarkassa viettotavassa ja perinteissä, joulua 25. joulukuuta vietetään yleisesti juuri Jeesuksen syntymäpäivänä ja sen symboliikka liittyy valoon, toivoon ja pelastukseen.
Mikä on toinen joulupäivä, miten se eroaa joulusta ja miksi?
Toinen joulupäivä on joulun jälkeinen päivä, jota juhlitaan monissa maissa 26. päivänä joulukuuta. Se tunnetaan myös nimellä “Tapaninpäivä“. Tapaninpäivä voi vaihdella eri maiden ja kulttuurien välillä, mutta tässä on yleistä tietoa siitä, miten se eroaa joulusta ja miksi sitä juhlitaan:
Tapaninpäivän ero joulusta:
Ajankohta: Tapaninpäivä on päivä joulun jälkeen, 26. päivänä joulukuuta, kun taas joulu juhlitaan yleisesti 24. ja 25. päivä.
Juhlan luonne: Tapaninpäivä voi olla hieman rennompi ja vähemmän painostava verrattuna joulupäivään. Monissa kulttuureissa se voi olla aika, jolloin perheet voivat levätä ja jatkaa yhdessäoloa joulun tunnelmissa.
Perinteet: Tapaninpäivä voi liittyä erilaisiin perinteisiin ja tapoihin eri maissa. Esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa päivä tunnetaan nimellä “Annandag jul” eli “Toinen joulupäivä” ja se voi sisältää erilaisia perinteisiä juhlallisuuksia.
Miksi tapaninpäivää juhlitaan:
Historia: Tapaninpäivä voi juontaa juurensa erilaisiin historiallisiin ja kulttuurisiin tapahtumiin. Esimerkiksi joissain maissa Tapaninpäivää voi liittyä pyhiinvaellusperinteisiin tai muisteluihin erityisistä historiallisista tapahtumista.
Pyhimys Tapani: Tapaninpäivä voi myös liittyä kristilliseen perinteeseen ja pyhän Tapanin muistoon. Tapaninpäivää voi kutsua myös “Tapanin päiväksi”, ja pyhä Tapani oli ensimmäinen kristitty marttyyri. Hänestä tuli esikuva uskon puolustamisessa ja uskonnonvapauden puolesta taistelussa.
Jatkaminen joulun tunnelmasta: Tapaninpäivä voi tarjota mahdollisuuden jatkaa joulun tunnelmaa ja viettää rentoa aikaa perheen ja ystävien kanssa, erityisesti jos joulupäivä on ollut tiiviimpi ja juhlallisempi.
Kaiken kaikkiaan Tapaninpäivä voi vaihdella merkitykseltään ja tavoiltaan eri maissa ja kulttuureissa. Se voi olla aika levätä joulun jälkeen, jatkaa yhdessäoloa ja nauttia perinteisistä tavoista tai aktiviteeteista, jotka liittyvät tähän päivään.
Miksi jouluna tulee joulupukki?
Joulupukki on osa monien maiden ja kulttuurien jouluperinteitä, mutta sen taustalla on useita eri vaikutteita. Joulupukin perinteestä on kehittynyt useita erilaisia versioita eri maissa ja alueilla. Tässä on muutamia syitä ja vaikutteita, jotka ovat muovanneet joulupukin hahmoa:
Historialliset ja myyttiset hahmot: Joulupukin juuret voivat jäljittää osittain muinaisiin myytteihin ja historiallisiin hahmoihin. Esimerkiksi Pohjoismaissa joulupukin alkuperä liittyy osittain vanhaan skandinaaviseen jumalaan Odinin ja muihin talven juhliin liittyviin hahmoihin.
Pyhä Nikolaus: Joulupukin hahmo perustuu myös Pyhän Nikolaoksen (Saint Nicholas) legendoihin. Pyhä Nikolaos oli antiikin aikana elänyt piispa, joka oli tunnettu hyväntekeväisyydestään ja lahjojen antamisesta köyhille. Hänen muistokseen alettiin antaa lahjoja joulun aikaan.
Hollantilainen perinne: Hollannissa ja Belgialla on oma versio joulupukista, jota kutsutaan nimellä “Sinterklaas” tai “Sint Nicolaas”. Tämä perinne kulkeutui Amerikkaan hollantilaisten siirtolaisten mukana ja vaikutti myös Pohjois-Amerikan joulupukkiperinteeseen.
Kaupallisuus: 1800-luvulla joulusta tuli yhä enemmän kulutusjuhlaa, ja kaupalliset yritykset alkoivat hyödyntää joulupukin hahmoa markkinoinnissaan. Joulupukki toimi houkuttelevana hahmona, joka yhdistettiin lahjojen antamiseen ja iloiseen tunnelmaan.
Muut kulttuurivaikutteet: Joulupukkiperinnettä ovat muokanneet myös eri kulttuurien kohtaamiset ja vaikutteet. Esimerkiksi amerikkalainen kuvitus- ja mainonta-alan ammattilainen Haddon Sundblom loi 1930-luvulla Coca-Cola-yhtiön mainoksiin joulupukista modernin punaiseen pukuun pukeutuneen ja iloisen hahmon, joka on osaltaan vaikuttanut joulupukin kuvan vakiintumiseen.
Kaiken kaikkiaan joulupukki on monimutkainen hahmo, joka on syntynyt erilaisten kulttuuristen ja historiallisten vaikutteiden yhdistelmästä. Vaikka sen tausta on monimuotoinen, yleisesti joulupukki liitetään joulun iloon, lahjojen antamiseen ja hyväntahtoisuuteen.
Miksi jouluna jaetaan lahjoja?
Jouluna lahjojen jakamisella on syvät juuret sekä kristillisissä että muissa perinteissä. Useat tekijät ovat yhdistyneet siihen, miksi lahjoja jaetaan jouluna:
Pyhä Nikolaus ja hyväntekeväisyys: Joululahjojen jakamisen perinne liittyy osittain Pyhän Nikolaoksen legendoihin. Pyhä Nikolaos oli antiikin aikana elänyt piispa, joka oli tunnettu hyväntekeväisyydestään ja lahjojen antamisesta köyhille ja tarvitseville. Hänen muistokseen alettiin antaa lahjoja joulun aikaan erityisesti lapsille.
Jeesuksen syntymän juhla: Joululahjojen jakaminen heijastaa myös Jeesuksen syntymäkertomusta. Raamatun mukaan viisaat tietäjät toivat Jeesus-lapselle lahjoja, kuten kultaa, suitsuketta ja mirhamia. Tämä on voinut vaikuttaa siihen, kuinka lahjoja alettiin yhdistää joulun juhlaan.
Rakkauden ja välittämisen osoitus: Joulun aikaan monissa kulttuureissa korostetaan rakkautta, ystävällisyyttä ja välittämistä. Lahjojen antaminen voi olla tapa osoittaa rakkautta ja huolenpitoa perheenjäsenille, ystäville ja läheisille.
Talvipäivänseisaus ja pimeyden voittaminen: Joulun aikaan vietetään talvipäivänseisausta, joka on vuoden pimein päivä. Lahjojen antaminen ja saaminen voi symboloida valon, toivon ja ilon tuomista pimeyden keskelle.
Yhteisöllisyys ja juhlan tunnelma: Joululahjojen jakaminen luo yhteisöllisyyden tunteen ja vahvistaa perhesiteitä. Lahjojen avaaminen yhdessä läheisten kanssa lisää juhlan tunnelmaa ja iloa.
Vaikka lahjojen jakamisen syitä on monia, on tärkeää huomata, että joulun sanoma ei pelkisty vain lahjojen antamiseen. Joulun perimmäinen merkitys on kristillisessä kontekstissa Jeesuksen syntymä, ja monissa kulttuureissa se symboloi rakkautta, rauhaa ja hyväntahtoisuutta. Lahjojen jakaminen voi olla tapa ilmaista näitä arvoja ja juhlistaa joulun henkeä.
Miksi jouluna syödään kinkkua?
Joulukinkun perinne liittyy historiallisiin, kulttuurisiin ja käytännöllisiin syihin. Kinkun syöminen jouluna on pitkälti eurooppalainen tapa, ja sen taustalla on useita vaikutteita:
Taloudelliset syyt: Historiallisesti ennen jääkaappien ja nykyaikaisten säilöntämenetelmien keksimistä, talvi oli aikaa, jolloin teurastetut eläimet oli tarkoitus käyttää hyödyksi ennen niiden pilaantumista. Joulukinkku oli tapa hyödyntää sianlihaa ennen sen pilaantumista ja tarjota runsaasti ravintoa perheelle joulun aikaan.
Kristillinen symboliikka: Kinkku voi liittyä myös kristilliseen symboliikkaan. Sianlihaa pidettiin historiallisesti juhlallisena ruokana, ja sikojen lihalla on kristillisessä perinteessä ollut yhteys syntiin ja epäpuhtauteen. Joulukinkku voisi symboloida sitä, kuinka Jeesuksen syntymä puhdisti ihmiskunnan synnistä.
Juuret eri maissa: Joulukinkun perinne vaihtelee eri maissa ja alueilla. Esimerkiksi Pohjoismaissa ja Iso-Britanniassa joulukinkku on yleinen joulupöydän herkku. Joulukinkun juuret voivat osittain ulottua perinteisiin, joissa sianliha oli tärkeä osa talvista ruokavaliota.
Vallitseva ruokakulttuuri: Jouluna syödään usein erityisiä ja juhlavia ruokia, ja kinkku voi olla osa tätä perinnettä. Kinkku on monille herkullinen ja juhlava vaihtoehto, joka sopii hyvin yhteen muiden jouluruokien kanssa.
Vaikka joulukinkun syömisen taustalla on erilaisia vaikutteita, on tärkeää muistaa, että jokaisella kulttuurilla ja perinteellä voi olla omat syynsä ja merkityksensä kinkun nauttimiseen jouluna. Se voi symboloida perheen yhteenkuuluvuutta, juhlan tunnelmaa ja perinteiden jatkumista sukupolvelta toiselle.
Mitkä ovat jouluruuat Suomessa?
Kinkku: Kinkku on yksi perinteisimmistä jouluruuista monissa maissa. Se voi olla kypsennetty uunissa ja maustettu erilaisin maustein. Usein kinkun päälle sivellään glaseeraus, joka tekee siitä herkullisen ja kiiltävän.
Laatikot: Erilaiset laatikot, kuten perunalaatikko, lanttu- eli porkkanalaatikko ja luumulaatikko, ovat yleisiä jouluruokia monissa pohjoismaissa. Ne ovat uunissa valmistettuja ruokia, jotka usein sisältävät perunaa, juureksia, luumuja, riisiä tai muita aineksia.
Silli ja graavilohi: Erilaiset silli- ja kalaruoat ovat suosittuja joulupöydissä erityisesti Pohjoismaissa. Graavilohi on kylmäsavustettua lohta, joka on maustettu suolalla, sokerilla ja mausteilla.
Joululaatikot: Monissa maissa joulupöydässä voi olla erilaisia makeita joululaatikoita, kuten riisipuuro, mannaryynipuuro ja ohrapuuro. Näitä tarjoillaan usein kanelin ja sokerin kanssa.
Kalat: Kalat, kuten lohi, siika ja silakka, ovat osa monien jouluperinteitä erityisesti Pohjoismaissa. Ne voivat olla savustettuja, graavattuja tai erilaisissa kastikkeissa valmistettuja.
Piparit: Piparit ovat perinteisiä joulunajan leivonnaisia. Ne voivat olla erilaisia muotoja ja kuvioita, ja niitä koristellaan usein sokerikuorrutteella.
Joulukinkku: Eri maissa voi olla erilaisia joulukinkkuja, kuten paistettua, savustettua tai haudutettua kinkkua.
Joululimppu: Monissa maissa leivotaan erityistä joululimppua, joka voi sisältää esimerkiksi rusinoita, pähkinöitä ja mausteita.
Jälkiruoat: Erilaiset jouluiset jälkiruoat, kuten luumurahka, joulutortut, inkiväärikakku ja hedelmäsalaatti, ovat myös osa monien joulupöytää.
Miksi jouluna koristellaan kuusi?
Jouluna kuusen koristelu liittyy vanhoihin perinteisiin ja symboliikkaan. Kuusen koristelu juontaa juurensa monista eri kulttuureista ja tapahtumista, ja se on ajan myötä sulautunut osaksi joulunviettoa monissa maissa.
Yksi tunnetuimmista teorioista kuusen koristelun taustalla on se, että kuusi symboloi ikuisen elämän puuta. Kuusi pysyy vihreänä ja elävänä talvella, kun muut kasvit menettävät lehtensä. Tämä symboliikka kuvastaa joulun sanomaa uudesta alusta ja toivosta.
Kuusen koristeluun liittyy myös kristillinen symboliikka. Jo keskiajalla kristityt koristelivat kuusen oksia jouluaikaan ja ripustivat niihin omenoita ja muita hedelmiä, jotka edustivat syntiinlankeemusta ja pelastusta. Myöhemmin koristeiksi lisättiin kynttilät, jotka symboloivat Jeesuksen valoa maailmassa.
Kuusen koristelu liittyy myös pakanallisiin perinteisiin. Ennen kristillisyyden leviämistä monet pakanakulttuurit koristelivat puita talvipäivänseisauksen aikaan, juhlien auringon paluuta ja uutta alkua. Tämä perinne sulautui osaksi joulunviettoa, kun kristinusko alkoi levitä.
Nykyään kuusen koristelu on tullut tärkeäksi osaksi joulun tunnelman luomista ja juhlan viettoon valmistautumista. Perheet kokoontuvat yhdessä koristelemaan kuusta, ripustamaan siihen erilaisia koristeita, kuten pallot, nauhat, enkelit ja tähden kruunuksi. Joulukuusen valot tuovat lämpöä ja tunnelmaa pimeään talvi-iltaan.
Kaiken kaikkiaan kuusen koristelu on rikas ja monimuotoinen perinne, joka yhdistää erilaisia kulttuurisia, uskonnollisia ja symbolisia elementtejä. Se on tapa kunnioittaa menneitä perinteitä ja luoda kaunis ja juhlallinen ilmapiiri joulun aikaan.
Mistä joulukalenteri on lähtöisin?
Joulukalenteri on perinne, joka juontaa juurensa 1800-luvulle ja on saanut vaikutteita sekä uskonnollisista että kulttuurillisista tekijöistä. Joulukalenterin alkuperästä on erilaisia teorioita, mutta yleisesti ottaen sen taustalla nähdään uskonnollisia ja odotusta symboloivia piirteitä.
Yksi varhainen vaikutin joulukalenterin kehitykseen oli adventin eli neljän viikon odotusajan merkitys. Adventtikalenterissa oli alun perin 24 luukkua, jotka avattiin joka päivä ennen jouluaattoa, alkaen 1. joulukuuta. Tämä symboloi kristittyjen odotusta Jeesuksen syntymää kohti.
Ensimmäinen tunnettu joulukalenteri julkaistiin Saksassa 1800-luvun lopulla. Tämä kalenteri oli kuvallinen ja siinä oli 24 pienoiskuvaa, jotka esittivät erilaisia jouluaikaan liittyviä kohtauksia ja symboleita. Kalenterin tarkoitus oli auttaa lapsia laskemaan päiviä jouluun ja pitämään mielessä joulun sanoma.
1900-luvun alussa joulukalenterit alkoivat kehittyä modernimpaan suuntaan. Aluksi kalentereissa oli kuva joka päivälle, ja myöhemmin niihin alettiin lisätä pieniä yllätyksiä tai herkkuja. 1920-luvulla saksalainen kirjapaino aloitti joulukalenterien massatuotannon, ja ne levisivät nopeasti ympäri maailmaa.
1950-luvulla adventtikalenterit saivat lisää suosiota, ja erityisesti kaupalliset joulukalenterit yleistyivät. Ne alkoivat sisältää pieniä leluja, makeisia tai muita yllätyksiä jokaiselle päivälle. Myöhemmin joulukalenterit saivat erilaisia teemoja, kuten suklaa- tai kosmetiikkakalentereita, jotka tarjoavat monenlaisia yllätyksiä odottajilleen.
Joulukalenterin suosio jatkuu edelleen, ja se on nykyään tärkeä osa joulunodotusta monissa maissa. Kalenterit voivat olla monenlaisia, aina perinteisistä kuvallista malleista moderneihin interaktiivisiin sovelluksiin. Joulukalenteri symboloi odotusta, iloa ja yllätyksiä, ja se on osa joulun tunnelman luomista ja perinteen jatkumista.
Onko joulu vapaapäivä?
Kyllä, joulu on useimmissa maissa vapaapäivä. Monissa maissa ja kulttuureissa joulua vietetään virallisena juhlapyhänä, jolloin monet työpaikat, koulut ja monet liikkeet ovat suljettuina. Tämä antaa ihmisille mahdollisuuden viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa sekä osallistua joulun juhlintaan.
Joulupäivä eli 25. joulukuuta on yleisesti vapaapäivä monissa maissa ympäri maailmaa. Tämä päivä on omistettu Jeesuksen syntymäjuhlalle ja perinteiselle joulun vietolle.
Lisäksi toinen joulupäivä eli 26. joulukuuta, tunnetaan myös monissa maissa vapaapäivänä. Tapaninpäivä voi tarjota mahdollisuuden jatkaa joulun juhlintaa, levätä ja nauttia perheen seurasta.
Onko joulu palkallinen vapaapäivä?
Kyllä, joulu on palkallinen vapaapäivä Suomessa. Suomessa joulu eli 25. joulukuuta on virallinen juhlapäivä, ja se on palkallinen vapaapäivä monille työntekijöille. Työehtosopimukset ja lainsäädäntö määrittelevät yleisesti, että joulupäivänä työntekijöille maksetaan palkkaa, vaikka he eivät olisi töissä. Tämä päivä on omistettu Jeesuksen syntymän juhlistamiselle ja perinteiselle joulun vietolle.
Tapaninpäivä eli 26. joulukuuta on myös virallinen juhlapäivä Suomessa, ja se on yleensä myös palkallinen vapaapäivä monille työntekijöille. Tapaninpäivää voi pitää jatkeena joululle ja se tarjoaa mahdollisuuden jatkaa joulun juhlintaa ja levätä.
On kuitenkin tärkeää tarkistaa oman työpaikan työehtosopimus ja lainsäädäntö saadaksesi tarkempaa tietoa siitä, kuinka juhlapyhinä, kuten jouluna, palkka ja vapaapäivät käsitellään omassa työssäsi.
Mitkä ovat tunnetuimmat joululaulut Suomessa ja maailmalla?
Tunnetuimpiin joululauluihin Suomessa ja maailmalla kuuluu useita klassikoita. Tässä on muutamia esimerkkejä sekä Suomen että maailman tunnetuimmista joululauluista:
Suomessa tunnetuimpia joululauluja:
- “Joulupukki matkaan jo käy” – perinteinen suomalainen joululaulu, joka kertoo joulupukin valmistautumisesta lahjojen jakoon.
- “Heinillä härkien kaukalon” – tuttu joululaulu, jossa kuvataan Jeesuksen syntymästä tallissa.
- “Jouluyö, juhlayö” – kaunis joululaulu, joka kuvaa jouluyön tunnelmaa ja rauhaa.
- “Tonttujen jouluyö” – leikkisä laulu, joka kertoo tonttujen puuhista jouluyönä.
- “Maa on niin kaunis” – joululaulu, jossa ihaillaan jouluisen luonnon kauneutta.
Maailmalla tunnetuimpia joululauluja:
- “Jingle Bells” – yksi maailman tunnetuimmista joululauluista, joka kuvaa talvista iloa ja kelkkailua.
- “Silent Night” (Hiljainen yö) – kaunis joululaulu, joka korostaa rauhaa ja hiljaisuutta jouluyönä.
- “Deck the Halls” – iloinen ja vauhdikas joululaulu, joka kutsuu koristelemaan taloa ja viettämään iloista aikaa yhdessä.
- “O Holy Night” (Oi pyhä yö) – juhlallinen laulu, joka kertoo Jeesuksen syntymästä ja pelastuksesta.
- “Rudolph the Red-Nosed Reindeer” – lasten suosikki, joka kertoo Rudolf-nimisestä porosta, jolla on punainen nenä ja joka auttaa joulupukkia.
Mitkä ovat tunnetuimmat jouluelokuvat Suomessa ja maailmalla?
Tunnetuimmat jouluelokuvat vaihtelevat Suomessa ja maailmalla, mutta tässä on muutamia esimerkkejä sekä Suomen että maailman tunnetuimmista jouluelokuvista:
Suomessa tunnetuimpia jouluelokuvia:
- “Joulutarina” – Suomalainen jouluelokuva, joka kertoo pienen pojan matkasta joulun taikaan ja kohtaamisesta joulupukin kanssa.
- “Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä” – Klassinen suomalainen komedia, jossa Pekka ja Pätkä pääsevät seikkailuun joulun aikaan.
- “Me Rosvolat” – Elokuva perustuu Siri Kolun kirjaan ja kertoo rosvoperheestä, joka päättää lopettaa rötöksensä ja viettää rauhallista joulua.
- “Risto Räppääjä ja Sevillan saituri” – Risto Räppääjä -elokuvasarjan osa, joka sijoittuu joulun aikaan ja sisältää perheen yhteistä joulunviettoa.
Maailmalla tunnetuimpia jouluelokuvia:
- “It’s a Wonderful Life” (Ihanaa on elämä) – Tämä klassikko kertoo miehestä, joka saa nähdä, millainen maailma olisi ilman häntä. Elokuvan viesti liittyy rakkauteen, ystävyyteen ja kiitollisuuteen.
- “Home Alone” (Yksin kotona) – Tämä komedia kertoo pojan seikkailuista, kun hän jää vahingossa yksin kotiin jouluna ja joutuu puolustautumaan roistoja vastaan.
- “A Christmas Carol” (Joulukertomus) – Useita eri versioita on tehty Charles Dickensin klassikkokertomuksesta, joka kertoo vanhan kitupiikin, Ebenezer Scroogen, kokemasta joulun ihmeestä.
- “The Polar Express” (Polar Express) – Animaatioelokuva, joka kertoo lapsen matkasta junaan, joka vie hänet joulupukin luokse.
Joulun historia Suomessa?
Suomalaisen joulun historia kietoutuu moniin perinteisiin ja vaikutteisiin. Jouluajan on perinteisesti ajateltu alkavan Tuomaan päivästä 21. joulukuuta ja jatkuvan Nuutin päivään saakka 13. tammikuuta. Tätä aikaa kuvaavat lukuisat lorut, kuten “Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.” Ennen vuotta 1774 Suomessa vietettiin myös kolmatta joulupäivää, apostoli Johanneksen päivää 27. joulukuuta, sekä neljättä joulupäivää, viattomien lasten päivää 28. joulukuuta. Kuningas Kustaa III kuitenkin supisti näitä kahta päivää kahteen, sillä aatelisten ja porvarien mielestä pitkät pyhät saivat palkolliset liian laiskiksi. Kolmatta ja neljättä joulupäivää kutsuttiin myös pikkupyhiksi tai arkipyhiksi. Suomen ortodoksinen kirkko viettää joulua samaan aikaan kuin läntiset kirkkokunnat.
Suomalaiseen jouluperinteeseen on liittynyt myös vanhan pyhäinpäivän tienoilla sijoittuneen sadonkorjuujuhlan, kekrin, piirteitä. Joulupukki tai nuuttipukki oli alun perin mieshahmo, joka pukeutui hedelmällisyysriitin hahmoon, pukiksi. Hän asettui pukiksi pukeutumalla sarviin, minkä tarkoituksena oli muistuttaa šamanistisia perinteitä. Kekri oli vielä 1900-luvun alussa suurempi juhla kuin joulu, erityisesti Pohjois-Savossa ja Kainuussa. Joulun suosio kuitenkin kasvoi 1920-luvulla oppivelvollisuuden yleistymisen myötä. 1800-luvun puolivälissä joulu oli pääosin herrasväen, säätyläisten ja ruotsinkielisen väestön juhla.
Ennen vanhaan jouluun valmistauduttiin suursiivouksella, jossa huonekalut vietiin ulos ja tupa puhdistettiin perusteellisesti. Jouluna myös pikkulintuja ruokittiin, ja jouluohra- tai kauralyhde pyrittiin houkuttelemaan lintuja pois kesällä viljeltävästä viljasta. Joulusauna oli tärkeä tapa ennen joulunviettoa, ja sinne vietiin tontulle ruokaa ja juomaa lahjoina. Perinteisiä joulukoristeita ovat himmelit ja olkipukit, jotka juontavat juurensa kekrijuhlasta. Ensimmäiset joulukuuset tulivat Suomeen 1800-luvun puolivälissä.
Jouluaamuna varhain vietettävä joulukirkko on osa protestanttista perinnettä. Joulukirkossa kuullaan jouluevankeliumi ja veisataan Lutherin virsi “Enkeli taivaan.” Aikaisemmin luterilainen kirkko suhtautui joulukirkkoon tiukasti; poissaolijoita nuhdeltiin vuosittaisilla kinkereillä. Saunominen jouluna on vanha tapa, ja joulusaunassa peseydyttiin ennen juhlaa. Joululahjojen antaminen alkoi yleistyä 1800-luvun alussa varakkaissa perheissä, ja joulukalenterit tulivat Suomeen toisen maailmansodan jälkeen.
Jouluun kuuluu myös tapa sytyttää kynttilöitä hautausmailla sukuhaudoille. Tämä tapa sai alkunsa 1900-luvulla ja yleistyi erityisesti talvisodan jälkeen sankarihaudoilla. Jouluaterialla syödään perinteisesti runsaasti, mikä juontaa juurensa muinaissuomalaiseen perinteeseen ja talvipäivänseisauksen valon juhlaan. Jouluun liittyy myös monenlaisia taikoja ja ennustuksia sekä perinteitä, kuten jouluoluen ja viinasten maistelu Tuomaan päivästä alkaen. Joulu on perinteisesti ollut perhejuhla, mutta 2000-luvulla myös yksin tai ystävien kanssa vietetty joulu on yleistynyt.
Suomen Posti on julkaissut joulupostimerkkejä vuodesta 1973 lähtien. Suomalainen joulu on muovautunut monien perinteiden ja vaikutteiden kautta, ja se jatkaa juhlaa, joka yhdistää perheitä ja ystäviä sekä luo lämpimän tunnelman talven keskelle.
Yhteenveto - Joulu: Monipuolinen Juhla, Kokemukset ja Perinteet Suomessa ja Maailmalla
Joulu on vuoden odotetuin ja monipuolisin juhla, joka kokoaa perheet, ystävät ja kulttuurit yhteen. Joulun tunnelma ja perinteet heijastavat paitsi kristillistä juhlaa myös monia muita näkökulmia ja tapoja viettää tätä aikaa. Tässä artikkelissa tarkastellaan laajasti jouluun liittyviä aiheita, kokemuksia ja perinteitä, mukaan lukien suomalaiset ja kansainväliset näkökulmat.
Joulu Tallinnassa: Viron Kylpyläelämykset ja Kulttuuritunnelma
Joulu Tallinnassa tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden yhdistää matkailu ja juhlatunnelma. Viron kylpylöissä voit nauttia paikallisesta kulttuurista ja rentoutua samalla kun uppoudut joulunodotukseen. Tallinnan joulumarkkinat houkuttelevat kävijöitä erilaisilla perinteisillä herkuilla ja käsityötuotteilla, jotka tuovat esiin Viron rikkaan kulttuuriperinnön.
Saiturin Joulu: Näytelmäperinne ja Huumori Juhlan Keskiössä
Saiturin joulu -näytelmä on yksi suomalaisen joulun ikonisista perinteistä. Tämä humoristinen esitys on tuonut iloa ja naurua suomalaisille vuosikymmenten ajan. Näytelmä yhdistää perinteet moderniin huumoriin, ja sen esitykset tuovat perheet yhteen ja tarjoavat viihdykettä kaikenikäisille.
Joulu Ympäri Maailmaa: Kulttuurien Moninaisuus ja Muslimit Juhlakaudella
Vaikka joulu tunnetaan usein kristillisenä juhlana, myös muut uskonnot ja kulttuurit juhlistavat tätä aikaa omalla tavallaan. Muslimit ja joulu ovat aihe, joka kutsuu pohtimaan erilaisia näkökulmia. Monissa muslimimaissa joulu ei ole virallinen juhla, mutta se voi vaikuttaa paikalliseen kulttuuriin ja juhlatapoihin.
Joulukalenteri ja Joulun Odotus: Päivittäinen Jännitys ja Ilo
Joulukalenteri on osa suomalaista jouluperinnettä, joka luo päivittäisen odotuksen tunnelman ennen suurta juhlaa. Luukkujen avaaminen tuo iloa ja jännitystä joulukuun jokaiseen päivään ja lisää juhlan odotusta. Joulukalenterit ovat täynnä yllätyksiä ja pieniä ilonaiheita.
Joulun Ikoninen Hahmo: Joulupukki
Joulupukki on yksi joulun symbolisista hahmoista, joka liitetään iloiseen joulunodotukseen ja lahjojen jakamiseen. Hänen punainen asunsa ja iloinen hymynsä ovat tunnistettavia piirteitä, jotka tuovat lapsille ja perheille iloa ja juhlan taikaa.
Koristeet ja Kukat: Jouluruusu, Joulukaktus ja Tunnelman Luoja
Kodin koristelu on tärkeä osa joulun tunnelman luomista. Jouluruusu ja joulukaktus ovat kauniita kasveja, jotka tuovat väriä ja lämpöä kotiin. Näitä kasveja liitetään joulun perinteisiin ja ne ovat osa kodin koristeluun liittyvää taikaa.
Joulu Lapissa: Lumiset Maisemat ja Talvinen Taika
Joulu Lapissa on ainutlaatuinen elämys, joka tarjoaa lumiset maisemat, revontulet ja talvisen taian. Lappi houkuttelee matkailijoita ympäri maailman nauttimaan luonnon rauhasta ja monista aktiviteeteista. Joulu Lapissa on unohtumaton tapa viettää juhlaa luonnon ympäröimänä.
Hyväntekeväisyys ja Joulun Henki: Lapsille Keräys ja Auttamisen Ilo
Joulu on myös aika antaa ja auttaa niitä, jotka tarvitsevat apua. Joululahjojen antaminen ja hyväntekeväisyysprojektit, kuten joulu lapselle -keräykset, ovat osa jouluperinnettä. Ne tuovat iloa ja apua vähäosaisille ja korostavat jakamisen ja yhdessäolon henkeä.
Joulun Tulevaisuus: Uudet Vuodet ja Perinteet
Joulu 2023 ja tuleva joulu 2024 tuovat mukanaan uusia mahdollisuuksia ja odotuksia. Joulunvietto säilyttää perinteensä, mutta samalla voimme odottaa uusia trendejä ja tapoja juhlistaa tätä erityistä aikaa. Joulun henki, ilo ja yhdessäolo säilyvät vuodesta toiseen, kun juhla kutsuu meitä yhdistymään ja luomaan unohtumattomia muistoja.
