Juhlapyhat.com

Ruotsalaisuuden päivä

Mikä on Ruotsalaisuuden päivä? Miksi Svenska Dagen juhlitaan?

Ruotsalaisuuden päivää vietetään Suomessa 6. marraskuuta. Tätä päivää kutsutaan myös nimellä “Svenska Dagen” ruotsiksi. Ruotsalaisuuden päivä on Suomen ruotsinkielisen väestön juhlapäivä, ja se on vakiintunut liputuspäiväksi.

Ruotsalaisuuden päivää juhlitaan suomenruotsalaisen kulttuurin ja historian kunniaksi. Päivä liittyy ruotsin kielen ja kulttuurin vaalimiseen Suomessa, erityisesti suomenruotsalaisen vähemmistön näkökulmasta. Päivän tarkoituksena on korostaa ruotsinkielisen väestön asemaa Suomessa sekä muistuttaa Suomen kaksikielisestä identiteetistä.

Ruotsalaisuuden päivänä järjestetään erilaisia tapahtumia, juhlallisuuksia ja kulttuuritapahtumia, joissa juhlistetaan suomenruotsalaista kulttuuria, kieltä ja perinteitä. Tämä päivä toimii myös tilaisuutena lisätä tietoisuutta Suomen kielivähemmistöistä ja monimuotoisuudesta.

Ruotsalaisuuden päivä 2024 tiedot 
Vietetään 06.11
LiputuspäiväKyllä
Päivänä vuonna 2024Keskiviikko
VapaapäiväEi

Sisältö

Ruotsalaisuuden päivä ja ruotsin lippu

Onko Ruotsalaisuuden päivä virallinen liputuspäivä?

Kyllä, Ruotsalaisuuden päivä on virallinen liputuspäivä Suomessa. Tämä tarkoittaa, että suomalaiset voivat liputtaa kansallislipulla ja virallisilla lipuilla kyseisenä päivänä juhlistaakseen ruotsalaisuuden päivää ja suomenruotsalaista kulttuuria.

 

Onko Ruotsalaisuuden päivä virallinen pyhäpäivä?

Ei, Ruotsalaisuuden päivä ei ole virallinen pyhäpäivä Suomessa. Se ei siis ole virallinen vapaapäivä, jolloin monet ihmiset olisivat vapaalla työstä tai koulusta. Ruotsalaisuuden päivää vietetään kulttuurin ja kielivähemmistön juhlistamiseksi, mutta se ei ole virallinen vapaapäivä kalenterissa.

Ruotsalaisuuden päivä historia

Ruotsalaisuuden päivän historia juontaa juurensa 1800-luvulle ja Suomen autonomian aikaan, kun Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa. Ruotsalaisuuden päivän juhlaideaa alettiin esittää jo tuolloin ruotsinkielisen kulttuurin ja identiteetin säilyttämiseksi Suomessa.

Varsinainen Ruotsalaisuuden päivän viettäminen alkoi kuitenkin vasta myöhemmin. Vuonna 1908 ruotsalainen kulttuurijärjestö Föreningen Norden ehdotti päivän viettämistä. Ehdotus sai laajaa kannatusta, mutta viralliseksi liputuspäiväksi Ruotsalaisuuden päivä vahvistettiin vasta 1979, kun presidentti Urho Kekkonen allekirjoitti asetuksen, joka määritti päivän viralliseksi liputuspäiväksi.

Ruotsalaisuuden päivä valittiin 6. marraskuuta, koska se on samana päivänä kuin Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä vuonna 1632. Kustaa II Aadolf oli tärkeä hahmo Suomen historiassa ja vaikutti merkittävästi Suomen kehitykseen.

Ruotsalaisuuden päivä on siis juhla, joka kunnioittaa Suomen ruotsinkielisen väestön historiaa, kulttuuria ja panosta maan kehitykseen. Se on myös tilaisuus korostaa Suomen kaksikielisyyttä ja monimuotoista identiteettiä.

Suomenruotsalaisten oikeus käyttää ruotsin kieltä Suomessa

Suomenruotsalaisilla on perustuslaillinen oikeus käyttää ruotsin kieltä Suomessa. Suomen perustuslaki tunnustaa maan kaksikielisyyden ja takaa suomenruotsalaisten oikeuden käyttää omaa äidinkieltään viranomaisten kanssa asioitaessa sekä saada palveluja ruotsiksi. Tämä perusoikeus ilmenee erityisesti Suomen perustuslain 17 §:ssä ja 6 §:n 2 momentissa.

Kielioikeudet tarkoittavat, että suomenruotsalaisilla on oikeus käyttää ruotsin kieltä esimerkiksi viranomaisten, koulujen, terveydenhuollon ja muiden julkisten palvelujen yhteydessä. Tavoitteena on taata kaikille Suomen kansalaisille yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää omaa äidinkieltään, oli se sitten suomi tai ruotsi.

Tämä kielioikeus on tärkeä osa Suomen kulttuurista monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta. Suomenruotsalaisilla on oikeus säilyttää oma kielensä ja kulttuurinsa, ja yhteiskunnan on tuettava tätä oikeutta tarjoamalla kielellisiä palveluja ja mahdollisuuksia ruotsiksi.

Missä on Suomessa eniten suomenruotsalaisia?

Suomenruotsalaiset asuvat pääasiassa rannikkoseuduilla ja suurimmissa kaupungeissa, erityisesti Etelä-Suomessa. Heidän keskittymänsä ovat vahvimpia Uudenmaan rannikkoseudulla ja Ahvenanmaalla. Tässä muutamia alueita, joissa suomenruotsalaiset ovat eniten edustettuina:

  1. Pohjanmaa: Erityisesti Vaasan ja Mustasaaren seudut ovat tunnettuja suomenruotsalaisista yhteisöistään.

  2. Åland (Ahvenanmaa): Ahvenanmaa on itsehallinnollinen maakunta, jossa ruotsi on virallinen kieli ja suuri osa väestöstä on ruotsinkielisiä.

  3. Uusimaa: Uudenmaan rannikkoseuduilla, kuten Espoossa, Kauniaisissa ja Lohjalla, on suomenruotsalaisia asukkaita.

  4. Helsinki: Vaikka suomenruotsalaiset eivät muodosta suurta osaa Helsingin väestöstä, kaupungissa on silti merkittävä suomenruotsalainen yhteisö ja kulttuuritoimintaa.

  5. Turku ja Tampere: Nämä kaupungit ovat myös suomenruotsalaisen väestön keskittymiä, vaikka suomenruotsalaiset eivät ole suurin ryhmä näillä alueilla.

On kuitenkin tärkeää huomata, että suomenruotsalaisia asuu ympäri Suomea, eikä heidän keskittymänsä ole ainoastaan näissä mainituissa paikoissa. Suomenruotsalaiset ovat monipuolinen osa Suomen kulttuurista monimuotoisuutta.

Kuinka paljon Suomessa on suomenruotsalaisia?

Arviolta noin 4,8-5,3% Suomen väestöstä puhuu äidinkielenään ruotsia. Tämä tarkoittaa, että Suomessa asuu noin 260 000 – 290 000 suomenruotsalaista. Suurin osa heistä asuu rannikkoseuduilla ja suurimmissa kaupungeissa, erityisesti Etelä-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Suomenruotsalaiset muodostavat merkittävän ja kulttuurisesti monimuotoisen osan Suomen yhteiskuntaa.