Runebergin päivä
Kuka oli Runeberg? Miksi runebergin päivä on liputuspäivä?
Johan Ludvig Runeberg oli suomalainen runoilija, kirjailija ja kansallisromanttisen liikkeen keskeinen hahmo. Hän syntyi 5. helmikuuta 1804 Pietarissa, Venäjällä, ja kuoli 6. toukokuuta 1877 Porvoossa, Suomessa. Runebergin tunnetuin teos on “Vänrikki Stoolin tarinat”, joka kertoo Suomen sodasta 1808–1809. Hänen runonsa ja kirjallisuutensa ovat vaikuttaneet merkittävästi Suomen kulttuuriin ja identiteettiin.
Runebergin päivä on Suomen liputuspäivä, ja sitä vietetään Runebergin syntymäpäivänä, 5. helmikuuta. Tämä päivä valittiin liputuspäiväksi kunnioittamaan Runebergin vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen. Runebergin päivä on myös osa suomalaista kansallista juhlaperinnettä, ja se liittyy laajemminkin Suomen ruotsinkieliseen kulttuuriperintöön. Tämän päivän aikana suomalaiset nostavat liput salkoihin juhlistaakseen Runebergin perintöä ja suomalaista kirjallisuutta.
| Runebergin päivä 2025 tiedot | |
|---|---|
| Vietetään | 05.02 |
| Liputuspäivä | Kyllä |
| Päivänä vuonna 2025 | Sunnuntai |
| Vapaapäivä | Ei |
Sisältö
Onko Runebergin päivä virallinen liputuspäivä?
Kyllä, Runebergin päivä on virallinen liputuspäivä Suomessa. Liputuspäivät määritellään Suomessa asetuksella, ja Runebergin päivä (5. helmikuuta) on yksi näistä virallisista liputuspäivistä. Tämä tarkoittaa sitä, että suomalaiset voivat nostaa lipun salkoon juhlistaakseen Runebergin päivää ja kunnioittaakseen hänen merkitystään suomalaiselle kulttuurille ja kirjallisuudelle.
Onko Runebergin päivä virallinen pyhäpäivä?
Ei, Runebergin päivä ei ole virallinen pyhäpäivä eikä juhlapyhä Suomessa. Se on kyllä virallinen liputuspäivä, mutta se ei ole vapaapäivä, jolloin monet virastot, koulut ja yritykset olisivat suljettuna. Suomalaiset voivat kuitenkin juhlistaa Runebergin päivää ja kunnioittaa Johan Ludvig Runebergin perintöä eri tavoin, esimerkiksi nauttimalla perinteisiä Runebergin torttuja tai lukemalla hänen kirjoituksiaan.
Runebergin historia
Johan Ludvig Runeberg syntyi 5. helmikuuta 1804 Pietarissa, Venäjällä, suomalais-ruotsalaiseen perheeseen. Hänen isänsä Fredrik oli laivaston luutnantti ja äitinsä Anna Maria Reinholm oli papin tytär. Perhe muutti Suomeen, kun Runeberg oli lapsi, ja hän vietti suurimman osan nuoruudestaan Porvoossa.
Runebergin nuoruusvuosista ei ole valtavasti tarkkoja tietoja, mutta tiedetään, että hän sai perusteellisen koulutuksen ja opiskeli ensin Porvoon lukiossa ja myöhemmin Turun akatemiassa (nykyinen Turun yliopisto). Turun akatemiassa hän opiskeli klassisia kieliä, filosofiaa ja kirjallisuutta.
Nuorena Runebergin kiinnostus kirjallisuutta kohtaan alkoi näkyä, ja hän alkoi kirjoittaa runoja ja muita tekstejä. Runeberg oli osa piiriä, joka kannatti kansallisen identiteetin ja kulttuurin vahvistamista Suomessa, ja hän oli mukana nuoren suomalaisen kirjallisuuden kehittämisessä.
Runebergin nuoruusvuodet osuivat myös aikaan, jolloin Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa, ja suomen kielen ja kulttuurin asema oli osin uhattuna. Tämä vaikutti varmasti hänen myöhempään kirjalliseen työhönsä ja kansalliseen heräämiseen.
Vaikka tarkat yksityiskohdat Runebergin nuoruudesta eivät olekaan tiedossa, hänen myöhempää kirjallista työtään ja panostaan suomalaiseen kulttuuriin ei voida kiistää. Hänen runoutensa ja kirjallisuutensa ovat jättäneet jälkensä Suomen historiaan ja kulttuuriin.
Tunnetuimmat Runebergin teokset
Johan Ludvig Runeberg on tunnettu erityisesti runoilijana ja hänen tärkeimpiä teoksiaan ovat:
“Vänrikki Stoolin tarinat”: Tämä on Runebergin kuuluisin teos, joka kertoo suomalaisista sotilaskohtaloista ja sankaruudesta Suomen sodassa 1808–1809. Teos koostuu useista runoista, jotka kuvaavat erilaisten sotilaiden elämää ja kokemuksia.
“Maamme”: Runebergin kirjoittama Suomen kansallislaulu, joka on myös osa “Vänrikki Stoolin tarinoita”. “Maamme” tunnetaan hyvin Suomen kansallislauluna ja se on tärkeä osa suomalaista identiteettiä.
“Fänrik Ståls sägner” (Vänrikki Stoolin tarinat ruotsiksi): Vaikka Runeberg kirjoitti suurimman osan tuotannostaan ruotsiksi, suomenkielinen nimi on tullut tunnetummaksi Suomessa. “Fänrik Ståls sägner” sisältää samat tarinat kuin suomenkielinen versio.
“Hanna”: Tämä on Runebergin romanttinen runoteos, joka kuvaa suhdetta runoilijan puolison Fredrikan kanssa. Teos on tunnettu herkkyydestään ja emotionaalisuudestaan.
“Elgskyttarne” (Hirvenhiihtäjät): Tämä teos on yksi Runebergin pidetyimmistä novelleista. Se kertoo suomalaisesta metsästäjästä ja hänen suhteestaan luontoon.
Nämä teokset edustavat vain pientä osaa Runebergin laajasta kirjallisesta tuotannosta, mutta ne ovat keskeisiä hänen vaikutuksessaan suomalaiseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen.
Mitä Runebergin päivänä syödään?
Runebergin päivänä, 5. helmikuuta, suomalaiset perinteisesti nauttivat herkullisia “Runebergin torttuja”. Nämä perinteiset leivonnaiset ovat saaneet nimensä Johan Ludvig Runebergin mukaan, ja niitä pidetään osana Suomen kulttuuriperinnettä. Runebergin tortut ovat makeita leivonnaisia, jotka on tehty yleensä mantelista, piparkakku- tai korppujauhoista, sokerista ja mausteista. Tortut ovat yleensä pyöreitä ja niissä on keskellä pieni kuoppa, joka täytetään hillolla tai hillokkeella.
Runebergin tortut ovat erityisen suosittuja Runebergin päivänä, mutta niitä voi löytää leipomoista ja kaupoista yleensä koko alkuvuoden ajan. Monet leipomot ja kotileipurit valmistavat erilaisia versioita Runebergin tortuista lisäten niihin omia muunnelmiaan ja makujaan.
Runebergin torttu ohje
Ainekset:
- 100 g voita
- 1 dl sokeria
- 1 kananmuna
- 1 dl korppujauhoja
- 1 dl vehnäjauhoja
- 1 tl leivinjauhetta
- 1 tl kardemummaa
- 1 tl vaniljasokeria
- 0,5 dl mantelijauhetta
- 0,5 dl maitoa
Täyte:
- vadelmahilloa tai muuta haluamaasi hilloa/hilloketta
Päällys:
- sokerikuorrute (sokeria ja vettä sekoitettuna)
- punaista sokerimassaa tai marsipaania
Ohje:
Lämmitä uuni 200 asteeseen.
Vaahdota pehmeä voi ja sokeri kulhossa.
Lisää kananmuna hyvin sekoittaen.
Sekoita kuivat ainekset (korppujauhot, vehnäjauhot, leivinjauhe, kardemumma, vaniljasokeri, mantelijauhe) keskenään toisessa kulhossa.
Lisää kuivat ainekset taikinaan vuorotellen maidon kanssa ja sekoita tasaiseksi taikinaksi.
Jaa taikina muffinssivuokiin niin, että vuoan pohjalle jää tilaa hillolle.
Paista uunissa noin 15–20 minuuttia, kunnes tortut ovat saaneet kauniin kullanruskean värin ja ovat kypsiä.
Anna torttujen jäähtyä.
Leikkaa torttujen päältä ohut hattu.
Kaiverra keskelle jääneestä kuopasta tilaa hillokkeelle.
Täytä kuopat hillolla tai hillokkeella.
Laita hattu takaisin päälle.
Sekoita sokerikuorrute sekoittamalla sokeria ja vettä niin, että saat paksuhkon tahnan.
Levitä sokerikuorrute tasaisesti torttujen päälle niin, että se valuu reunoilta hieman alas.
Anna kuorrutteen kuivua.
Kauli punainen sokerimassa tai marsipaani ohueksi levyksi ja leikkaa siitä pieniä sydämiä tai muita koristeita.
Koristele tortut sokerimassakoristeilla.
Nauti herkullisista Runebergin tortuista!
Muista, että voit varioida ohjetta oman maun mukaan lisäämällä esimerkiksi mantelirouhetta taikinaan tai kokeilemalla erilaisia hilloja täytteeksi.
