Juhlapyhat.com

Presidentinvaalit ensimmäinen kierros

Mitä tarkoittaa presidentinvaalit ensimmäinen kierros? Miksi se on liputuspäivä?

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros on vaalien vaihe, jossa äänestäjät valitsevat uutta presidenttiä. Presidentinvaaleissa on yleensä useampi ehdokas, ja ensimmäisellä kierroksella äänestäjät valitsevat näistä ehdokkaista sen, joka saa eniten ääniä. Mikäli joku ehdokas saa yli puolet annetuista äänistä, hän voittaa suoraan ensimmäisellä kierroksella. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta äänistä, järjestetään toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä.

Suomessa presidentinvaalien ensimmäinen kierros on liputuspäivä siksi, että se on merkittävä tapahtuma kansanvallassa. Liputuspäivänä Suomen liput nostetaan salkoihin valtakunnallisesti juhlistaen demokratiaa ja kansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa maan johtoon äänestämällä uutta presidenttiä. Tämä symboloi kansallista yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa.

Presidentinvaalit ensimmäinen kierros 2024 tiedot 
Vietetään 28.01
LiputuspäiväKyllä
Päivänä vuonna 2024Sunnuntai
VapaapäiväEi

Sisältö

Onko Presidentinvaalit ensimmäinen kierros virallinen liputuspäivä?

Kyllä, presidentinvaalien ensimmäinen kierros on virallinen liputuspäivä Suomessa. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen liput nostetaan salkoihin eri puolilla maata juhlistaen vaalien merkitystä ja demokraattista prosessia. Liputuspäivänä korostetaan kansalaisten osallistumista vaalien kautta sekä juhlistetaan demokratian periaatteita.

Onko Presidentinvaalit ensimmäinen kierros virallinen pyhäpäivä?

Ei, presidentinvaalien ensimmäinen kierros ei ole virallinen pyhäpäivä Suomessa. Se on kuitenkin virallinen liputuspäivä, mikä tarkoittaa, että liput nostetaan salkoihin, mutta ihmiset eivät yleensä saa vapaapäivää tai virallista vapaata tästä syystä. Ensimmäinen kierros ei myöskään ole juhlapyhä.

Miksi Presidentinvaaleilla on ensimmäinen ja toinen kierros kierros?

Presidentinvaaleissa järjestetään ensimmäinen ja toinen kierros siksi, että varmistetaan presidentin valinta sellaiselle ehdokkaalle, joka saa enemmistön äänistä ja nauttii laajempaa kannatusta. Tämä järjestelmä mahdollistaa sen, että presidentiksi valitaan ehdokas, joka saa yli puolet äänistä, mikä vahvistaa hänen legitimaatiotaan ja edustavuuttaan kansan silmissä.

Ensimmäisellä kierroksella äänestäjät voivat valita useista eri ehdokkaista suosikkinsa. Mikäli joku ehdokas saa yli puolet annetuista äänistä, hän voittaa suoraan ensimmäisellä kierroksella.

Jos kuitenkaan yksikään ehdokkaista ei saa yli puolta äänistä ensimmäisellä kierroksella, järjestetään toinen kierros. Toiselle kierrokselle pääsevät kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Tällä kierroksella äänestäjillä on mahdollisuus valita joko näistä kahdesta ehdokkaasta. Toinen kierros varmistaa sen, että voittava ehdokas saa suhteellisen enemmistön äänistä, mikä lisää presidentin legitimaatiota ja laajuutta kansan tuen osalta.

Mistä asti on ollut kaksi kierrosta?

Suomessa käytäntö järjestää presidentinvaalien toinen kierros tuli voimaan vuonna 1994. Tätä ennen presidentinvaaleissa voitiin valita voittaja ensimmäisellä kierroksella, jos joku ehdokas sai yli puolet annetuista äänistä. Vuonna 1994 tehty lainsäädännön muutos toi mukanaan nykyisen käytännön, jossa toinen kierros järjestetään, jos yksikään ehdokkaista ei saa yli puolta äänistä ensimmäisellä kierroksella. Tämä muutos tehtiin pyrkimyksenä varmistaa presidentin valinta sellaiselle ehdokkaalle, joka nauttii laajempaa kannatusta ja enemmistön tukea.

Kuka voi osallistua presidentin vaaleihin?

Suomen presidentinvaaleihin voi osallistua ehdokkaana, jos hän täyttää tietyt vaalilain asettamat kelpoisuusehdot. Näitä ehtoja ovat:

  1. Suomen kansalaisuus: Ehdokkaan tulee olla Suomen kansalainen.

  2. Vaalikelpoisuuden ikäraja: Ehdokkaan on oltava vähintään 35-vuotias.

  3. Äänioikeus: Ehdokkaan tulee olla äänioikeutettu eli hänellä tulee olla oikeus äänestää Suomen eduskuntavaaleissa.

  4. Ehdokasasettelu: Ehdokkaan tulee kerätä tietty määrä kannattajakortteja tai saada tietty määrä eduskunnan tai Euroopan parlamentin jäsenten kannatusilmoituksia, riippuen siitä, minkä kautta ehdokkaat asetetaan vaaleihin.

  5. Mahdolliset esteet: Ehdokkaalla ei saa olla tiettyjä esteitä, kuten tuomioita rikoksista, jotka voivat vaikuttaa vaalikelpoisuuteen.

Näiden kelpoisuusehtojen täyttämisen lisäksi ehdokkaan on noudatettava vaalilain mukaisia käytäntöjä ja määräaikoja ehdokkaaksi asettumiseen liittyen.

Onko kukaan presidentti saanut ikinä yli 50% kansanäänistä ensimmäisellä kierroksella?

Kyllä, Suomen presidentinvaalien historiassa on ollut tilanteita, joissa presidenttiehdokas on saanut yli 50% äänistä ensimmäisellä kierroksella ja voittanut vaalit suoraan ensimmäisellä kierroksella. Esimerkiksi vuoden 2000 presidentinvaaleissa presidentti Tarja Halonen voitti vaalit suoraan ensimmäisellä kierroksella saaden yli 51% äänistä. Tämä on yksi esimerkki siitä, että yksittäinen ehdokas voi saada yli puolet annetuista äänistä ja voittaa presidentinvaalit ilman toista kierrosta.