Presidentin virkaanastujaiset
Mikä on Presidentin virkaanastujaiset päivä? Mitä silloin tapahtuu?
Presidentin virkaanastujaiset pidetään Suomessa kuusi vuotta kestävän presidenttikauden alussa, eli kun uusi presidentti valitaan tai istuva presidentti aloittaa toisen kautensa. Tarkka päivämäärä vaihtelee sen mukaan, milloin presidentinvaalit on pidetty ja milloin istuva presidentti aloittaa uuden kautensa.
Presidentin virkaanastujaiset ovat juhlallinen seremonia, jossa uusi tai uudelleenvalittu presidentti vannoo virkavalan ja aloittaa virallisesti tehtävässään. Tavallisesti seremonia pidetään presidentinlinnassa Helsingissä. Seremoniaan osallistuu valtiovallan edustajia, kuten eduskunnan ja hallituksen jäseniä, diplomaatteja, ja muita kutsuvieraita.
Tärkein osa virkaanastujaisia on virkavalan vannominen. Presidentti astuu virkaansa vannomalla seuraavanlaisen valan:
“Minä N.N. valan Jumalan ja tämän maan päällä. Valtion päämiehenä minä tämän valan vannotan ja vakuutan, että minä vilpittömästi ja uskollisesti täytän tähän toimeen minulle uskotut tehtävät ja noudatan maamme lakeja ja perustuslakia sekä edistän kansamme parasta ja yhtenäisyyttä niin kuin minun tulee kantaa huolta isänmaan asiasta.”
Tämän jälkeen presidentti alkaa virallisesti hoitaa tehtäviään, kuten nimittämään ministerit ja edustamaan Suomea kansainvälisissä tilaisuuksissa. Virkaanastujaiset ovat merkittävä hetki Suomen poliittisessa elämässä, ja ne symboloivat demokraattista vallanvaihtoa ja presidentin sitoutumista maan parhaan edistämiseen.
| Presidentin virkaanastujaiset päivä 2024 tiedot | |
|---|---|
| Vietetään | 01.03 |
| Liputuspäivä | Kyllä |
| Päivänä vuonna 2024 | Perjantai |
| Vapaapäivä | Ei |
Sisältö
Onko Presidentin virkaanastujaiset päivä virallinen liputuspäivä?
Kyllä, Presidentin virkaanastujaiset päivä on virallinen liputuspäivä Suomessa. Tämä tarkoittaa, että kansalaiset voivat liputtaa juhlapäivän kunniaksi. Liputtaminen on yleensä suositeltavaa, ja monet ihmiset ja organisaatiot nostavat Suomen lipun salkoon juhlapäivänä osoittaakseen kunnioitustaan ja tukensa uudelle tai uudelleenvalitulle presidentille sekä demokraattiselle vallanvaihdolle. Liputusohjeita ja -määräyksiä voi tarkistaa Suomen lipputiedoista, jotka päivittyvät tarvittaessa.
On tärkeää huomata, että Suomessa on muitakin virallisia liputuspäiviä, kuten itsenäisyyspäivä ja vappu, jolloin liputetaan erityisesti. Presidentin virkaanastujaiset päivä lisätään tähän joukkoon aina presidentinvaalien tai istuvan presidentin uuden kauden alkaessa.
Onko Presidentin virkaanastujaiset päivä virallinen pyhäpäivä?
Ei, Presidentin virkaanastujaiset päivä ei ole virallinen pyhäpäivä Suomessa. Se on kyllä merkittävä juhlapäivä, jolloin järjestetään juhlallisia seremonioita ja liputetaan, mutta se ei ole vapaapäivä, jolloin useimmat ihmiset olisivat vapaalla työstä tai koulusta. Suomalaiset jatkavat tavallista arkipäivän toimintaansa Presidentin virkaanastujaiset päivänä, ja viralliset juhlat tapahtuvat yleensä päivän aikana.
Presidentin virkaanastujaiset historia
1919 – Suomen itsenäistymisen alkuvaiheet: Suomen ensimmäinen presidentti, Kaarlo Juho Ståhlberg, valittiin virkaansa vuonna 1919 sen jälkeen, kun maa oli itsenäistynyt Venäjästä. Hänen virkaanastujaisensa olivat ensimmäiset laatuaan ja pidettiin vuoden 1919 helmikuussa.
1930-luku – Kipinä seremonioiden kehittymiseen: Presidentti P.E. Svinhufvudin kaudella (1931-1937) virkaanastujaisia muokattiin ja juhlistettiin enemmän. Kipinä virkaanastujaisseremonioiden kehittymiselle syttyi tällöin.
1940-luku – Kekkosen pitkä valtakausi: Urho Kekkonen oli Suomen presidenttinä 1956–1982. Hänen virkaanastujaisensa olivat erityisen juhlallisia ja niitä seurattiin laajasti. Kekkosen valtakaudella presidentin valta kasvoi huomattavasti.
1990-luku – Demokratian vakiintuminen: Suomessa siirryttiin vuonna 1994 suorasta kansanvaalista presidentin valintaan, mikä vakiinnutti demokratian periaatteet. Tämä vaikutti myös virkaanastujaisiin, jotka korostivat demokratian ja kansanvallan merkitystä.
2000-luku – Modernisointi ja televisio: Virkaanastujaiset ovat muuttuneet vuosien varrella modernimmiksi ja televisiointi on tehnyt niistä entistäkin näkyvämmät ja seuratuimmat. Presidentin virkaanastujaisia on pidetty Helsingin presidentinlinnassa ja ne ovat sisältäneet juhlallisen virkavalan sekä usein juhlallisen vastaanoton.
Presidentin virkaanastujaiset ovat tärkeä osa Suomen poliittista perinnettä ja symboloivat demokraattista vallanvaihtoa sekä presidentin sitoutumista maan parhaan edistämiseen. Seremoniat ovat myös tilaisuus, jossa valtion edustajat ja kansalaiset voivat juhlallisesti osoittaa kunnioituksensa ja tukea presidentille.
Presidentinvaalit 2024 tulokset selviävät ensimmäisellä kierroksella, tai mahdollisella toisella kierroksella.
Presidentinvaalit 2024
Vuoden 2024 presidenttiehdokkaiden ehdokasasettelu on herättänyt kiinnostusta jo vuoden 2018 presidentinvaalien jälkeen. Alussa spekuloitiin Sauli Niinistön mahdollisesta jatkosta poikkeuslailla, mutta hän torjui nämä huhut lyhyellä Twitter-viestillä.
Keskustasta presidenttiehdokkaaksi pyrkivät Paavo Väyrynen ja Olli Rehn, ja puoluehallitus päätti tukea Olli Rehnin ehdokkuutta elokuussa 2023.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ehdotti Alexander Stubbia kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi, ja Antti Häkkänen tuki tätä päätöstä. Stubbin ehdokkuus vahvistetaan lokakuussa 2023 pidettävässä kokouksessa.
Kristillisdemokraatit asettivat Sari Essayahin presidenttiehdokkaaksi elokuussa 2023.
Liike Nyt valitsi puheenjohtajansa Hjallis Harkimon presidenttiehdokkaaksi kesäkuussa 2022.
Perussuomalaiset valitsivat Jussi Halla-ahon presidenttiehdokkaakseen elokuussa 2023.
Sosialidemokraatit harkitsevat ehdokasta, ja EU-komissaari Jutta Urpilainen saattaa asettua ehdolle, erityisesti Sanna Marinin tukemana.
Vasemmistoliiton mahdollisina ehdokkaina ovat Li Andersson, Paavo Arhinmäki, Merja Kyllönen, Silvia Modig, Jussi Saramo ja Hanna Sarkkinen.
Vihreät tukevat Pekka Haavistoa presidenttiehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta.
Suomen ruotsalainen kansanpuolue ei aseta omaa ehdokasta vaaleihin.
Sitoutumattomista ehdokkuutta tavoittelevat Pekka Haavisto, Paavo Väyrynen, Olli Rehn, Saara Huhtasaari, Jouni Kuitunen, Mika Aaltola ja Jaana Kavonius.
Lisäksi mahdollisia ehdokkaita ovat Mikko Hautala, Juhani Kaskeala, Sixten Korkman, Risto E. J. Penttilä ja Timo Soini.
Valta kuuluu kansalle -puolue päätti osallistua vaaleihin, ja puheenjohtaja Ano Turtiainen aikoo asettua ehdolle valitsijayhdistyksen kautta.
Montako kautta saa olla presidentti?
Suomen presidentti voi toimia enintään kaksi peräkkäistä nelivuotiskautta. Tämä tarkoittaa, että yksi henkilö voi toimia presidenttinä korkeintaan kahden perättäisen kauden ajan. Mikäli presidentti on istunut kaksi peräkkäistä kautta, hänen on väistyttävä seuraavissa presidentinvaaleissa eikä hän voi asettua ehdolle uudelleen.
Voiko Suomen presidentti erottaa pääministerin?
Suomen presidentillä ei ole perustuslain mukaan suoraa valtaa erottaa pääministeriä. Pääministeri toimii hallituksen johtajana ja voi erota omasta tahdostaan tai hallituksen yhtenäisen päätöksen seurauksena. Presidentti voi kuitenkin, tietyissä poikkeustapauksissa, harkita hajottavansa eduskunnan ja määräävänsä uudet eduskuntavaalit, mikä voi johtaa uuden hallituksen muodostamiseen. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tilanteissa, joissa hallituksella ei ole enää eduskunnan enemmistön tukea. Käytännössä presidentti toimii kuitenkin pääministerin ja hallituksen suhteen protokollan mukaisesti eikä puutu hallituksen päätöksiin tai erottamiseen.