Lapsen oikeuksien päivä
Mitä tarkoittaa lasten oikeuksien päivä? Miksi lasten oikeuksien päivä on liputuspäivä?
Lasten oikeuksien päivä on päivä, joka on omistettu lasten oikeuksien juhlistamiseen ja korostamiseen. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta lasten oikeuksista sekä edistää lapsiin liittyvien kysymysten tärkeyttä yhteiskunnassa. Lasten oikeuksien päivää vietetään yleisesti 20. marraskuuta, joka on YK:n yleiskokouksen hyväksymä päivämäärä.
Lasten oikeudet perustuvat Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimukseen, joka on kansainvälinen ihmisoikeussopimus. Tämä sopimus määrittelee lapsille kuuluvat perusoikeudet, kuten oikeuden elämään, terveyteen, koulutukseen, leikkiin ja osallistumiseen. Se korostaa myös lapsen oikeutta suojeluun kaikenlaiselta väkivallalta, hyväksikäytöltä ja laiminlyönniltä.
Lasten oikeuksien päivää vietetään monissa maissa eri tavoin. Yksi tapa juhlistaa päivää on liputtaa. Liputuspäiväksi valikoituminen symboloi lasten oikeuksien merkitystä yhteiskunnassa ja kiinnittää huomiota niihin. Liputtamalla lasten oikeuksien päivänä ihmiset voivat ilmaista tukensa ja sitoutumisensa lasten hyvinvoinnin edistämiseen sekä lapsiin liittyvien kysymysten ratkaisemiseen.
Yhteenvetona, lasten oikeuksien päivä on päivä, joka korostaa lasten oikeuksien merkitystä ja lisää tietoisuutta niistä. Se on liputuspäivä, jotta voidaan osoittaa kunnioitusta lasten oikeuksille ja herättää keskustelua lapsiin liittyvistä aiheista yhteiskunnassa.
| Lasten oikeuksien päivä 2025 tiedot | |
|---|---|
| Vietetään | 20.11 |
| Liputuspäivä | Kyllä |
| Päivänä vuonna 2025 | Tiistai |
| Vapaapäivä | Ei |
Sisältö
Onko lasten oikeuksien päivä virallinen liputuspäivä?
Kyllä, lasten oikeuksien päivä on virallinen liputuspäivä Suomessa. Suomessa lasten oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta, ja tällöin kansallisliput ovat yleisesti liehumassa lipputangoissa eri puolilla maata. Liputtaminen symboloi sitoutumista lasten oikeuksien tärkeyteen ja niiden edistämiseen yhteiskunnassa.
Onko lasten oikeuksien päivä virallinen pyhäpäivä?
Lasten oikeuksien päivä ei ole virallinen pyhäpäivä tai juhlapyhä Suomessa. Se on kuitenkin virallinen liputuspäivä, jolloin kansallisliput voivat olla liehumassa lipputangoissa ympäri maata. Vaikka päivää ei vietetäkään vapaapäivänä, se on silti merkittävä päivä lasten oikeuksien juhlistamiseksi ja niistä tietoisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa.
Mitä lapsen oikeuksia on?
Lapsen oikeudet perustuvat Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimukseen, joka määrittelee useita erilaisia oikeuksia, jotka kuuluvat jokaiselle lapselle. Tässä on joitakin lapsen oikeuksia, kuten ne on määritelty kyseisessä sopimuksessa:
Oikeus elämään ja selviytymiseen: Jokaisella lapsella on oikeus elämään, terveydenhuoltoon ja turvallisuuteen.
Oikeus nimeen ja kansalaisuuteen: Jokaisella lapsella on oikeus saada nimi ja kansalaisuus syntyessään.
Oikeus ilmaista mielipiteensä: Lapsilla on oikeus ilmaista mielipiteensä kaikissa heitä koskevissa asioissa, ja heidän mielipiteensä tulee ottaa huomioon heidän ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.
Oikeus suojeluun väkivallalta, hyväksikäytöltä ja laiminlyönniltä: Lapsilla on oikeus suojeluun kaikenlaiselta fyysiseltä ja henkiseltä väkivallalta, seksuaaliselta hyväksikäytöltä, ja heitä tulee suojella esimerkiksi lapsityöltä.
Oikeus koulutukseen: Lapsilla on oikeus saada koulutusta ja mahdollisuus kehittää itseään.
Oikeus terveydenhuoltoon: Lapsilla on oikeus terveydenhoitoon ja hyvinvointiin.
Oikeus leikkiin ja virkistykseen: Lapsilla on oikeus leikkiä, rentoutua ja osallistua kulttuuriseen toimintaan.
Oikeus erityiseen suojeluun vaikeissa olosuhteissa: Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevilla lapsilla, kuten pakolaisilla ja vammaisilla lapsilla, on oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon.
Oikeus vanhempien yhteyteen: Lapsilla on oikeus säilyttää yhteys vanhempiinsa, paitsi jos se ei ole lapsen edun mukaista.
Oikeus osallistua päätöksentekoon: Lapsilla on oikeus osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon heitä ikään ja kehitykseen nähden sopivalla tavalla.
Nämä ovat vain joitakin esimerkkejä lapsen oikeuksista. Lapsen oikeuksien sopimuksessa määritellään monia muita tärkeitä oikeuksia, jotka pyrkivät takaamaan lapsille turvallisen, terveellisen ja osallistavan ympäristön kasvamiseen ja kehittymiseen.
Miten lapsen oikeuksien toteutumista seurataan?
Lapsen oikeuksien toteutumista seurataan monin eri tavoin, sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tässä on muutamia tapoja, joilla lapsen oikeuksien toteutumista seurataan:
Raportointi YK:lle: Yhdistyneet kansakunnat (YK) seuraa lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista pyytämällä jäsenvaltioilta säännöllisesti raportteja siitä, miten ne ovat edistyneet sopimuksen noudattamisessa. Jäsenvaltioiden tulee raportoida esimerkiksi lainsäädännön muutoksista ja toimenpiteistä, joilla ne ovat pyrkineet parantamaan lasten tilannetta.
Kansalliset raportit ja tutkimukset: Kansallisella tasolla eri maiden hallitukset ja järjestöt voivat tehdä omia raportteja ja tutkimuksia lapsen oikeuksien tilasta. Näissä raporteissa arvioidaan, miten maat ovat edistyneet lasten oikeuksien toteutumisessa ja tunnistetaan mahdollisia haasteita.
Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen: Järjestöt, yhteisöt ja muut kansalaisyhteiskunnan toimijat voivat osallistua lapsen oikeuksien toteutumisen seurantaan ja raportointiin. Nämä toimijat voivat tuoda esiin havaintojaan ja kokemuksiaan siitä, miten lapsen oikeudet toteutuvat käytännössä.
Tilastot ja indikaattorit: Erilaiset tilastot ja indikaattorit voivat auttaa seuraamaan lapsen oikeuksien toteutumista. Esimerkiksi koulutuksen, terveydenhuollon ja köyhyyden indikaattorit voivat antaa kuvan siitä, miten lasten hyvinvointi kehittyy ajan mittaan.
Tietoisuuden lisääminen: Tietoisuuden lisääminen lasten oikeuksista ja niiden merkityksestä voi edistää niiden toteutumista. Kampanjat, tapahtumat ja tiedotusvälineet voivat auttaa nostamaan esiin lasten oikeuksien kysymyksiä ja herättämään keskustelua.
Kansainväliset järjestöt: Kansainväliset järjestöt, kuten UNICEF, seuraavat ja arvioivat lapsen oikeuksien toteutumista maailmanlaajuisesti ja tarjoavat tukea jäsenvaltioille niiden pyrkiessä parantamaan lasten asemaa.
Kaiken kaikkiaan lapsen oikeuksien toteutumisen seuranta on monipuolista ja monitasoista toimintaa, joka vaatii yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tavoitteena on varmistaa, että lapsilla on mahdollisuus kasvaa terveinä, turvassa ja osallistuen yhteiskuntaan.
Kenen tulee noudattaa lapsen oikeuksien sopimusta?
Lapsen oikeuksien sopimus koskee kaikkia Yhdistyneiden kansakuntien jäsenvaltioita eli kaikkia niitä maita, jotka ovat ratifioineet sopimuksen. Ratifioimalla sopimuksen valtio sitoutuu noudattamaan ja suojelemaan lapsen oikeuksia omassa maassaan. Sopimuksen mukaan valtioiden tulee tehdä tarvittavat lainsäädäntömuutokset ja toteuttaa käytännön toimia varmistaakseen lasten oikeuksien kunnioittamisen ja edistämisen.
Lisäksi kaikki yhteiskunnan toimijat, kuten hallitukset, viranomaiset, järjestöt, koulut ja yksilöt, ovat vastuussa lapsen oikeuksien toteutumisen edistämisestä ja varmistamisesta. Lapset ovat oikeutettuja saamaan kaikki sopimuksessa määritellyt oikeudet riippumatta esimerkiksi heidän syntyperästään, sukupuolestaan, etnisestä taustastaan tai sosioekonomisesta asemastaan.
Lapsen oikeuksien sopimus korostaa yhteiskunnan laaja-alaista vastuuta lasten hyvinvoinnista ja oikeuksista. Kaikkien tulee tehdä osansa lasten oikeuksien edistämiseksi ja turvaamiseksi, jotta lapset voivat kasvaa terveinä, turvassa ja osallistuen yhteiskuntaan.
Lasten oikeuksien historia
Lasten oikeuksien päivä sai alkunsa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) päätöksellä juhlistaa lasten oikeuksia ja lisätä tietoisuutta niistä ympäri maailmaa. Tämä päivä on sidoksissa YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka on kansainvälinen ihmisoikeussopimus, jonka tavoitteena on suojella ja edistää lasten oikeuksia.
Lasten oikeuksien päivän valinnassa päivämääräksi vaikutti sopimuksen hyväksyminen YK:n yleiskokouksessa 20. marraskuuta 1989. Tämän jälkeen päätettiin, että päivää vietettäisiin vuosittain juhlistamaan lasten oikeuksia ja kiinnittämään huomiota lapsiin liittyviin kysymyksiin.
Lasten oikeuksien päivä tarjoaa mahdollisuuden nostaa esiin lasten oikeuksia koskevia kysymyksiä ja edistää niiden toteutumista. Päivän aikana järjestetään erilaisia tapahtumia, kampanjoita ja tiedotustoimintaa, joiden tarkoituksena on lisätä ymmärrystä lapsen oikeuksista ja kannustaa yhteiskuntaa toimimaan lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien puolesta.
Historiallisesti lasten oikeuksien päivä on siis vakiinnuttanut asemansa kansainvälisessä kalenterissa ja toimii tärkeänä muistutuksena siitä, että lapset ovat oikeutettuja suojeluun, osallistumiseen ja kehittymiseen omassa ympäristössään.
Mikä on lapsen oikeuksien viikko?
Lapsen oikeuksien viikko on tapahtuma, joka keskittyy juhlistamaan ja lisäämään tietoisuutta lasten oikeuksista. Viikko on usein järjestetty eri maissa eri aikoina ja se voi vaihdella pituudeltaan, mutta sen tarkoituksena on korostaa lasten oikeuksien merkitystä yhteiskunnassa ja tuoda esiin niihin liittyviä kysymyksiä.
Lapsen oikeuksien viikolla järjestetään yleensä erilaisia tapahtumia, kampanjoita, koulutustilaisuuksia ja tiedotuskampanjoita. Tarkoituksena on kiinnittää huomiota lasten oikeuksien eri näkökohtiin, kuten terveyteen, koulutukseen, suojeluun väkivallalta ja hyväksikäytöltä, sekä lasten osallistumisen tukemiseen.
Viikko voi olla erityisen tärkeä aika edistää lapsen oikeuksia ja nostaa esiin niitä haasteita, joita lapset kohtaavat eri puolilla maailmaa. Se voi myös kannustaa ihmisiä ja yhteiskunnallisia toimijoita toimimaan aktiivisesti lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien puolesta.
Lapsen oikeuksien viikko on osa laajempaa pyrkimystä lisätä tietoisuutta lasten oikeuksista ja edistää niiden toteutumista kaikkialla maailmassa.
Miten lapsen oikeudet on määritelty ja kenen toimesta?
Lapsen oikeudet on määritelty Yhdistyneiden kansakuntien (YK) lapsen oikeuksien sopimuksessa, joka on kansainvälinen ihmisoikeussopimus. Sopimus tunnetaan virallisesti nimellä “Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimus” tai yksinkertaisesti “Lapsen oikeuksien sopimus”. Se on laadittu YK:n toimesta ja hyväksytty yleiskokouksessa 20. marraskuuta 1989.
Sopimuksessa määritellään kattavasti lapsille kuuluvat oikeudet, ja se perustuu ajatukselle, että jokainen lapsi on oikeutettu ihmisarvoon, suojeluun ja mahdollisuuksiin kehittyä täysipainoisesti. Sopimus korostaa lapsen oikeuksia niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin.
Sopimus koostuu 54 artiklasta, jotka kattavat erilaiset lapsen oikeudet, kuten oikeuden elämään, terveyteen, koulutukseen, suojeluun hyväksikäytöltä ja väkivallalta, osallistumiseen sekä yksilöllisen kehityksen tukemiseen. Lisäksi sopimus tunnistaa, että lapsen etu tulee olla ensisijainen huomioon otettaessa kaikissa päätöksissä, jotka vaikuttavat lapsiin.
Lapsen oikeuksien sopimus on ratifioitu suurimman osan maailman maista, ja se on vaikuttanut merkittävästi lasten aseman parantamiseen sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Sopimus on yksi keskeisistä dokumenteista, jotka ohjaavat lasten oikeuksien suojelua ja edistämistä ympäri maailmaa.