Juhlapyhat.com

Alvar ja Aino Aallon ja suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun päivä

Arkkitehtuurin ja muotoilun alalla Suomi kohoaa suuremmaksi kuin kokoonsa nähden. Aino ja Alvar Aalto olivat edelläkävijöitä suomalaisessa modernissa arkkitehtuurissa ja muotoilussa.

Harvat suomalaiset eivät ole istuneet Aalto-jakkaralla tai käyttäneet Aino Aalto -lasia. Lisäksi Alvar Aallon arkkitehtitoimiston suunnittelemat lukuisat rakennukset ovat olennainen osa suomalaista kulttuuria aina Finlandia-talosta alkaen.

Helmikuun 3. päivänä liput liehuvat Alvarin ja Ainon Aallon työn sekä suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun kunniaksi.

Nämä taiteen alat heijastavat suomalaisia arvoja: hyvinvointia, sivistystä ja luontosuhdetta. Myös Alvar Aallon arkkitehtitoimiston suunnittelutyö oli kokonaisvaltaista ja inhimillistä.

Alvar Aallon syntymäpäivää, 3. helmikuuta, on vietetty arkkitehtuurin päivänä jo vuodesta 2012. Päivästä tuli suositeltu liputuspäivä vuonna 2022. Juhlinta on laajentunut myös arkkitehtuurin ja muotoilun päiviksi.

Arkkitehtuurin ja muotoilun päivä 2024 tiedot 
Vietetään 03.02
LiputuspäiväKyllä
Päivänä vuonna 2024Lauantai
VapaapäiväEi

Sisältö

suomalaista arkkitehtuuria, jotka kunnioittavat Alvar ja Aino Aallon ja suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun päivää

Onko Alvar ja Aino Aallon ja suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun päivä virallinen liputuspäivä?

Kyllä, Alvar ja Aino Aallon ja suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun päivä on virallinen liputuspäivä Suomessa. Liputuspäivät määritellään Suomessa asetuksella, ja Alvar ja Aino Aallon ja suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun päivä (2. helmikuuta) on yksi näistä virallisista liputuspäivistä. Tämä tarkoittaa sitä, että suomalaiset voivat nostaa lipun salkoon juhlistaakseen Alvar ja Aino Aallon ja suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun päivää.

Kuka oli Alvar Aalto?

Alvar Aalto oli suomalainen arkkitehti, muotoilija ja taiteilija, joka vaikutti merkittävästi modernin arkkitehtuurin ja muotoilun kehitykseen. Hän syntyi 3. helmikuuta 1898 Kuortaneella ja kuoli 11. toukokuuta 1976 Helsingissä.

Aalto tunnetaan erityisesti orgaanisen ja toiminnallisen muotoilun edistäjänä. Hän loi monipuolisen ja vaikuttavan tuotannon, johon kuuluu niin rakennuksia, huonekaluja, valaisimia kuin lasiesineitäkin. Aalto oli yksi funktionalismin ja modernismin johtavista hahmoista, ja hän pyrki yhdistämään funktionaalisuuden, esteettisyyden ja inhimillisyyden suunnitelmissaan.

Hänen tunnetuimpia töitään ovat muun muassa Jyväskylän yliopiston päärakennus, Viipurin kirjasto, Paimion parantola sekä Savoy-teatteri Helsingissä. Hän loi myös ikonisia huonekaluja, kuten Aalto-maljakon ja Paimio-tuolin.

Alvar Aalto sai lukuisia kansainvälisiä palkintoja ja tunnustuksia uransa aikana. Hänen työnsä on jättänyt pysyvän jäljen moderniin arkkitehtuuriin ja muotoiluun, ja hän on edelleen arvostettu ja vaikutusvaltainen hahmo maailmanlaajuisesti.

Kuka oli Aino Aalto?

Aino Aalto oli suomalainen arkkitehti ja muotoilija, joka tunnetaan erityisesti yhteistyöstään miehensä Alvar Aallon kanssa sekä oman merkittävän panoksensa antamisesta moderniin arkkitehtuuriin ja muotoiluun. Hän syntyi Aino Marsio 25. tammikuuta 1894 Helsingissä ja kuoli 13. tammikuuta 1949.

Aino Aalto valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta Helsingistä vuonna 1920. Hän työskenteli aluksi arkkitehtitoimistoissa ja suunnitteli muun muassa sisustuksia ja huonekaluja. Myöhemmin hän avioitui Alvar Aallon kanssa, ja he perustivat yhdessä arkkitehtitoimiston. He tekivät yhteistyötä monissa projekteissa, ja Ainon panos oli merkittävä erityisesti huonekalujen ja sisustusten suunnittelussa.

Aino Aalto suunnitteli useita ikonisia huonekaluja, kuten Aalto-maljakon ja Paimio-tuolin yhdessä Alvar Aallon kanssa. Lisäksi hän oli mukana suunnittelemassa monia arkkitehtuuriprojekteja, kuten Paimion parantolan. Hän oli edelläkävijä käytännöllisen ja esteettisen muotoilun yhdistämisessä.

Vaikka Aino Aallon panos jää joskus miehensä varjoon, hänen vaikutuksensa moderniin muotoiluun ja arkkitehtuuriin on ollut huomattava. Hän edustaa vahvaa naistaiteilijaa, joka on jättänyt jälkensä suomalaiseen ja kansainväliseen muotoiluhistoriaan.

Tunnetuimmat Alvar Aallon teokset

Alvar Aalto on luonut monia merkittäviä ja tunnettuja teoksia, jotka ovat jättäneet pysyvän jäljen moderniin arkkitehtuuriin ja muotoiluun. Tässä on joitakin hänen tunnetuimmista teoksistaan:

  1. Jyväskylän yliopiston päärakennus (1951-1954): Tämä rakennus edustaa Aallon “orgaanista modernismia” ja on yksi hänen merkittävimmistä luomuksistaan. Rakennus yhdistää harmonisesti tiilen, puun ja lasin.

  2. Paimion parantola (1929-1933): Tämä terveyskylpylä edustaa Aallon funktionalistista lähestymistapaa. Se on tunnettu pyöristetyistä kulmistaan ja huolellisesta suunnittelusta, joka palvelee potilaiden tarpeita.

  3. Savoy-teatteri (1936-1937): Tämä Helsingissä sijaitseva teatteri on yksi Aallon huomattavista rakennuksista. Se yhdistää modernismin ja klassismin elementtejä sekä on tunnettu ajattomasta suunnittelustaan.

  4. Villa Mairea (1937-1939): Tämä yksityinen huvila on esimerkki Aallon eksperimentaalisesta lähestymistavasta arkkitehtuuriin. Se edustaa yksilöllistä ja innovatiivista suunnittelua.

  5. Finlandia-talo (1967-1971): Tämä Helsingissä sijaitseva kongressi- ja konserttitalo on yksi Aallon viimeisistä töistä. Rakennus on kuvakielessä sanottuna “valkoinen joutsen” ja symboloi suomalaista identiteettiä.

  6. Aalto-maljakko: Vaikka se ei ole rakennus, Aalto-maljakko on yksi Aallon tunnetuimmista muotoilutuotteista. Sen virtaava muoto on tullut ikoniseksi esimerkiksi suomalaisesta designista.

  7. Paimio-tuoli: Tämä funktionalistinen tuoli on suunniteltu Paimion parantolan tarpeisiin. Sen ergonominen muotoilu ja keveys ovat tehneet siitä klassikon modernin huonekalusuunnittelun saralla.

Nämä teokset edustavat vain osaa Alvar Aallon laajasta ja monipuolisesta tuotannosta. Hänen vaikutuksensa on nähtävissä niin arkkitehtuurissa kuin muotoilussa, ja hän on jättänyt pysyvän perinnön suomalaiseen ja kansainväliseen taide- ja muotoiluhistoriaan.

Alvar Aalto ja 50 markan seteli

Alvar Aalto oli kuvattuna Suomen 50 markan setelissä. Seteli julkaistiin vuonna 1991 ja siinä oli kuva Alvar Aallosta sekä kuvitus hänen suunnittelemastaan Savoy-teatterista ja Aalto-maljakosta. Tämä seteli kunnioitti Alvar Aallon vaikutusta suomalaiseen arkkitehtuuriin ja muotoiluun.

Alvar Aallon arkkitehtitoimiston suunnittelemat kohteet

Aallon luomukset harkitaan maailmanperintöluetteloon lisäämistä Unescon maailmanperintöluetteloon on esitetty 13 suomalaisen rakennuksen tai alueen ryhmää, jotka on suunnitellut Alvar Aallon arkkitehtitoimisto:

  • Alvar Aallon ateljee, Helsinki
  • Alvar Aallon kotitalo, Helsinki
  • Finlandia-talo, Helsinki
  • Kansaneläkelaitoksen päärakennus, Helsinki
  • Kulttuuritalo, Helsinki
  • Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampus
  • Muuratsalon koetalo, Jyväskylä
  • Paimion parantola
  • Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus
  • Sunilan selluloosatehtaan asuinalue, Kotka
  • Säynätsalon kunnantalo, Jyväskylä
  • Villa Mairea, Porin Noormarkku
  • Vuoksenniskan Kolmen ristin kirkko, Imatra

Joitakin näistä kohteista on herättänyt huolta niiden suojelusta tai kunnostuksesta, esimerkiksi Jyväskylässä ja Imatralla.

Alvar Aallon toimisto on suunnitellut monia rakennuksia, ei vain Suomessa. Tunnetuimpiin ulkomaisiin kohteisiin kuuluvat ehkä Maison Louis Carré Ranskassa ja opiskelija-asuntola Baker House Yhdysvalloissa.

Aalto oli mukana kansainvälisissä arkkitehtiyhdistyksissä, kuten CIAM, ja toimi vierailevana professorina Massachussets Institute of Technologyssä Yhdysvalloissa.

Alvar Aalto -museo sijaitsee Jyväskylässä, missä Aalto perusti oman toimistonsa vuonna 1923. Aallot muuttivat Turkuun 1920-luvun lopulla ja Helsinkiin 1930-luvulla.