Liputuspäivät 2025 : Mitä ovat liputuspäivät? Miksi niitä vietetään?
Liputuspäivät ovat päiviä, jolloin kansalaiset ja yhteisöt nostavat lipun salkoon juhlistaakseen tai muistaakseen tiettyjä merkittäviä tapahtumia tai arvoja. Liputuspäivät voivat kunnioittaa esimerkiksi historiallisia tapahtumia, kansallisia saavutuksia, juhlapyhiä tai muita yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita.
Liputuspäivät voivat olla eri syistä riippuen. Ne voivat juontua historiallisista merkkitapahtumista, kuten kansakunnan itsenäisyyden julistamisesta, vapaussodasta tai muista tärkeistä käännekohdista. Toisinaan liputuspäivät liittyvät myös yhteiskunnallisiin teemoihin, kuten rauhan, tasa-arvon, ihmisoikeuksien tai ympäristönsuojelun edistämiseen. Juhlapyhinä liputetaan usein myös uskonnollisiin tai kulttuurisiin juhliin liittyen.
Liputuspäivien avulla yhteiskunta voi korostaa ja muistuttaa ihmisille tärkeitä arvoja, tapahtumia tai perinteitä. Lipun nostaminen salkoon symboloi usein yhteisöllisyyttä, yhteenkuuluvuutta ja kunnioitusta niitä arvoja kohtaan, joita kyseinen päivä edustaa. Liputuspäivät ovat tapa juhlistaa menneitä saavutuksia, kunnioittaa perinteitä ja yhdistää ihmisiä yhteisen tunteen äärellä.
Kuinka monta liputuspäivää on vuonna 2025?
Suomen liputuspäivien määrä ja historia on muuttunut ajan myötä. Tässä yleiskatsaus liputuspäivien historiasta:
Aikaisemmat vuodet: Vuosina 1919–1978 Suomessa oli 12 liputuspäivää. Nämä päivät liittyivät yleisesti hyväksyttyihin juhliin ja merkkipäiviin.
1978: Vuonna 1978 liputuspäiviä lisättiin 17:ään. Tämä muutos tehtiin silloisen presidentin Kekkosen aloitteesta.
1999: Vuonna 1999 liputuspäiviä lisättiin uudelleen, ja niitä oli 19. Tämä muutos perustui pääministeri Paavo Lipposen aloitteeseen ja siihen liittyi muun muassa uusien teemallisten päivien lisääminen, kuten romanien kansallispäivä.
2007: EU-liittymisen myötä Eurooppa-päivä (9.5.) tuli liputuspäiväksi.
2011: Yhdistyneiden kansakuntien päivä (24.10.) tuli liputuspäiväksi.
2017: Suomen luonnon päivä (31.8.) lisättiin liputuspäiväksi.
2018: Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä (1.10.) tuli liputuspäiväksi.
Nykyään Suomessa on siis 33 liputuspäivää vuodessa, ja niiden määrä on kasvanut vuosien varrella erilaisten historiallisten ja yhteiskunnallisten tapahtumien sekä päätösten seurauksena. Liputuspäivien tarkoituksena on juhlistaa erilaisia teemoja ja merkkipäiviä sekä ylläpitää kansallista ja kulttuurista yhteenkuuluvuutta.
Liputusajat 2025
Liputuksessa tulee noudattaa liputusaikoja.
Voimassa olevan asetuksen mukaan Suomessa liputus alkaa aamulla kello 8 ja päättyy auringon laskiessa, kesällä kuitenkin viimeistään kello 21.
Juhannusaattona liputus alkaa kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21.
Itsenäisyyspäivänä ja sellaisena vaalipäivänä, jolloin äänestys päättyy auringonlaskun jälkeen lippu lasketaan kello 20.
Liputuspäivät 2025 – Lipun käsittelyohjeet ja vaatimukset
Kun juhlistamme liputuspäiviä vuonna 2024, on tärkeää, että liputus suoritetaan asianmukaisesti ja kunnioittavasti. Alla ovat ohjeet ja vaatimukset siitä, miten lipun tulee olla salkoon nostettaessa:
Suomen lippu: Käytä liputuspäivinä Suomen lippua, joka on sinivalkoinen ja tunnusomainen.
Lipun koko: Valitse lippu, jonka koko sopii salkoon ja juhlan luonteeseen. Suositeltava koko on 1,6 x 2,4 metriä, mutta se voi vaihdella salkon koosta.
Salko: Salko tulee olla kunnossa ja vakaa. Varmista, että se kestää sääolosuhteet.
Lipun kiinnitys: Kiinnitä lippu salkoon siten, että se on tasaisesti ja selvästi näkyvissä. Lipun tulee ulottua salkon yläpuolelle.
Lipun kunnossa pitäminen: Varmista, että lippu on hyvässä kunnossa ilman repeämiä tai tahroja. Rikkinäinen lippu ei anna kunnioittavaa vaikutelmaa.
Liputuksen ajankohta: Liputus alkaa aamulla kello 8 ja päättyy auringon laskiessa, kesällä kuitenkin viimeistään kello 21. Poikkeukset mainitaan erikseen.
Juhannusaatto: Juhannusaattona liputus alkaa kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21.
Itsenäisyyspäivä ja vaalipäivät: Itsenäisyyspäivänä ja sellaisina vaalipäivinä, joissa äänestys päättyy auringonlaskun jälkeen, liputus päättyy kello 20.
Poikkeukset: Valtion virastot ja laitokset voivat poiketa liputusajoista erityisen syyn perusteella.
Kaamosalueet: Talvisin kaamosalueilla suositellaan liputtamista kello 8-16, ottaen huomioon lyhyemmän päivänvalon.
Kun noudatat näitä ohjeita ja huolehdit siitä, että lippu on kunnossa ja arvokkaasti esillä, voimme yhdessä juhlistaa liputuspäiviä 2024 kunnioittavasti ja ylpeydellä.
Liputuspäivät vuonna 2023
Helmikuu
- 3.2. Alvar ja Aino Aallon sekä suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun päivä | suositeltu liputus
- 5.2. J.L. Runebergin päivä
- 6.2. Saamelaisten kansallispäivä | suositeltu liputus
- 28.2. Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä
Maaliskuu
- 19.3. Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä
Huhtikuu
- 2.4. Eduskuntavaalit
- 8.4. Romanien kansallispäivä | suositeltu liputus
- 9.4. Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä
- 27.4. Kansallinen veteraanipäivä
Toukokuu
- 1.5. Vappu, suomalaisen työn päivä
- 9.5. Eurooppa-päivä
- 12.5. J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä
- 14.5. Äitienpäivä
- 21.5. Kaatuneitten muistopäivä
Kesäkuu
- 4.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä
- 24.6. Juhannus, Suomen lipun päivä
Heinäkuu
- 6.7. Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä
Elokuu
- 9.8. Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen päivä | suositeltu liputus
- 26.8. Suomen luonnon päivä
Lokakuu
- 1.10. Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä
- 10.10. Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä
- 24.10. YK:n päivä
Marraskuu
- 6.11. Ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä
- 12.11. Isänpäivä
- 20.11. Lapsen oikeuksien päivä
Joulukuu
- 6.12. Itsenäisyyspäivä
- 8.12. Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä
Liputuspäivät vuonna 2024
Tammikuu
- 28.1.2024 Presidentinvaalit ensimmäinen kierros
Helmikuu
- 3.2. Alvar ja Aino Aallon sekä suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun päivä | suositeltu liputus
- 5.2. J.L. Runebergin päivä
- 6.2. Saamelaisten kansallispäivä | suositeltu liputus
- 28.2. Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä
Maaliskuu
- 1.3.2024 Presidentin virkaanastujaiset
- 19.3. Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä
- 30.3.2024 Ahvenanmaan demilitarisoinnin ja neutralisoinnin juhlapäivä
Huhtikuu
- 8.4. Romanien kansallispäivä | suositeltu liputus
- 9.4. Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä
- 27.4. Kansallinen veteraanipäivä
Toukokuu
- 1.5. Vappu, suomalaisen työn päivä
- 9.5. Eurooppa-päivä
- 12.5. J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä
- 12.5. Äitienpäivä
- 19.5. Kaatuneitten muistopäivä
Kesäkuu
- 4.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä
- 9.6.2024 Europarlamenttivaalit
- 22.6. Juhannus, Suomen lipun päivä
Heinäkuu
- 6.7. Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä
Elokuu
- 9.8. Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen päivä | suositeltu liputus
- 31.8. Suomen luonnon päivä
Lokakuu
- 1.10. Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä
- 10.10. Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä
- 24.10. YK:n päivä
Marraskuu
- 6.11. Ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä
- 10.11. Isänpäivä
- 20.11. Lapsen oikeuksien päivä
Joulukuu
- 6.12. Itsenäisyyspäivä
- 8.12. Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä
Mitä virheitä ei saa tehdä liputuspäivänä?
Liputuspäivänä on tärkeää kunnioittaa lippua ja noudattaa tarkkoja protokollasääntöjä. Alla on joitakin virheitä, joita ei saa tehdä liputuspäivänä:
Lipun käsittelyvirheet: Lipun käsittelyssä on oltava tarkkana. Älä repi, likaa tai tahraa lippua, ja pidä se koko ajan puhtaana ja hyvässä kunnossa.
Väärän lipun käyttö: Käytä aina oikeaa lippua liputuspäivänä. Suomen lipun värit ovat sininen ja valkoinen, ja se on tunnusomainen Suomen lippu.
Lipun väärä kiinnitys: Kiinnitä lippu salkoon huolellisesti ja niin, että se on tasaisesti ja selvästi näkyvissä. Lipun tulee ulottua salkon yläpuolelle.
Väärä liputuspaikka: Liputa oikeassa paikassa, joka on siihen soveltuva. Esimerkiksi viralliset liputuspäivät edellyttävät, että valtion virastot ja laitokset liputtavat.
Liputusaikojen laiminlyönti: Noudata liputusaikoja tarkasti. Liputus alkaa aamulla kello 8 ja päättyy auringon laskiessa, kesällä kuitenkin viimeistään kello 21.
Väärät liputuspäivät: Tarkista, että liputuspäivä on oikea ja ajantasainen. Viralliset ja vakiintuneet liputuspäivät vaihtelevat vuosittain.
Kansainvälisten sääntöjen laiminlyönti: Jos liputetaan kansainvälisistä syistä, kuten muiden maiden liputuspäivistä tai kansainvälisistä juhlapäivistä, tulee noudattaa kansainvälisiä protokollasääntöjä.
Lipun jättäminen yön yli ulos: Lipun jättäminen ulos yön yli voi altistaa sen sään vaikutuksille ja kulumiselle. Lipun tulee olla salkossa vain liputuspäivän aikana.
Lipun huolimaton käsittely: Älä heiluttele lippua huolimattomasti tai liian voimakkaasti, ja vältä lippuun kiinnittyvää likaa tai kosteutta.
Puutteellinen tietäminen: On tärkeää tuntea liputuksen perussäännöt ja protokollat, jotta voidaan välttää virheet ja kunnioittaa lippua asianmukaisesti.
Noudattamalla näitä ohjeita ja kunnioittamalla lippua voimme varmistaa, että liputuspäivä sujuu arvokkaasti ja juhlallisesti.
Onko liputuspäivä pyhäpäivä ja palkallinen vapaapäivä?
Liputuspäivä ei ole pyhäpäivä Suomessa, ja se ei yleensä ole palkallinen vapaapäivä. Liputuspäivät ovat päiviä, jolloin Suomen lipun nostaminen salkoon on suositeltavaa ja jolloin viralliset ja vakiintuneet liputuspäivät merkitään kalentereihin ja juhlapäivien listoihin. Työntekijöillä ei yleensä ole automaattista oikeutta vapaaseen liputuspäivänä, vaan se riippuu työpaikan käytännöistä ja työsopimuksesta.
Joissakin tapauksissa työnantajat voivat tarjota palkallista vapaata liputuspäivänä tai sopia siitä työntekijöidensä kanssa. Tämä kuitenkin vaihtelee organisaatiosta ja alan käytännöistä. Tärkeää on tarkistaa työsopimuksesta tai työpaikan ohjeista, mitä sääntöjä noudatetaan liputuspäivien osalta kyseisessä työpaikassa.
Yleiset pyhäpäivät ja palkalliset vapaapäivät Suomessa liittyvät yleensä perinteisiin juhlapäiviin, kuten jouluun, vapunpäivään ja itsenäisyyspäivään. Liputuspäivät eivät ole samanlaisia pyhäpäiviä, mutta ne ovat silti merkittäviä juhlallisuuksia, jotka symboloivat Suomen historiaa ja kulttuuria.