Juhlapyhat.com

Kansainvälinen alkuperäiskansojen päivä

Mikä on Kansainvälinen maailman alkuperäiskansojen päivä?

Kansainvälinen maailman alkuperäiskansojen päivä on 9. elokuuta. Tämä päivä on omistettu maailman alkuperäiskansojen kulttuurien, perinteiden ja oikeuksien juhlistamiseen. Se tarjoaa tilaisuuden lisätä tietoisuutta alkuperäiskansojen historiasta, haasteista ja saavutuksista. Päivän tavoitteena on edistää alkuperäiskansojen oikeuksia, kunnioitusta ja ymmärrystä sekä tuoda esiin heidän ainutlaatuista panostaan maailman monimuotoisuuteen.

Kansainvälinen maailman alkuperäiskansojen päivä 2024 tiedot 
Vietetään 09.08
LiputuspäiväEi
Päivänä vuonna 2024Maanantai
VapaapäiväEi

Sisältö

alkuperäiskansalaisen käsityöt

Onko Kansainvälinen alkuperäiskansojen päivä liputuspäivä, pyhäpäivä tai juhkapyhä?

Kansainvälinen alkuperäiskansojen päivä ei ole Suomessa liputuspäivä, pyhäpäivä eikä juhlapäivä. Se on päivä, jolloin muistetaan ja juhlistetaan maailman alkuperäiskansojen kulttuureita ja oikeuksia, mutta se ei ole virallinen vapaapäivä Suomessa.

Kansainvälinen alkuperäiskansojen päivä historia

Kansainvälisen alkuperäiskansojen päivän historia juontaa juurensa Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) aloitteeseen. Vuonna 1982 alkuperäiskansojen edustajat kokoontuivat YK:n päämajassa Genevessä ja aloittivat keskustelun alkuperäiskansojen oikeuksista ja hyvinvoinnista. Tämä johti myöhemmin YK:n julistamaan 9. elokuuta Kansainväliseksi alkuperäiskansojen päiväksi vuonna 1994. Päivä pyrkii lisäämään tietoisuutta alkuperäiskansojen kulttuureista ja oikeuksista sekä edistämään niiden tunnustamista ja kunnioittamista maailmanlaajuisesti. Se on myös tilaisuus juhlistaa alkuperäiskansojen perintöä ja taistelua oikeuksiensa puolesta.

Mitkä ovat tunnetuimmat alkuperäiskansat?

Maailmassa on lukuisia tunnettuja alkuperäiskansoja, ja niiden määrä vaihtelee eri maantieteellisillä alueilla. Joitakin tunnetuimpia alkuperäiskansoja ovat:

  1. Saamelaiset: Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, joka asuu pohjoisen Euroopan alueella, erityisesti Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä. Heillä on oma kieli, kulttuuri ja perinteiset elinkeinot, kuten poronhoito. Aiheesta lisää myös saamelaisten kansallispäivässä.

  2. Intiaanit: Intiaanit ovat Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoja, ja heitä on useita eri heimoja, kuten navajot, hopit ja cherokee. Heillä on monipuoliset kulttuurit ja perinteet.

  3. Maorit: Maorit ovat Uuden-Seelannin alkuperäiskansa, ja heillä on vahva kulttuuri, joka sisältää muun muassa perinteisiä tansseja ja tatuointeja.

  4. Aboriginaalit: Australian aboriginaalit ovat maanosan alkuperäiskansa, joka on ollut Australiassa tuhansia vuosia. Heillä on rikas kulttuuriperintö ja perinteisiä elämäntapoja.

  5. Inuiitit: Inuiitit ovat alkuperäiskansa, joka asuu Arktisen alueen eri osissa, kuten Kanadan, Grönlannin ja Alaskan pohjoisosissa. He ovat erikoistuneet elämään äärimmäisissä olosuhteissa ja ovat tunnettuja igluistaan ja poronhoidostaan.

Tarkastellaan alkuperäiskansoja tarkemmin

Saamelaiset: Pohjoisen Euroopan Alkuperäiskansa

Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, joka asuu pohjoisen Euroopan alueella, erityisesti Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä. Heillä on oma kieli, kulttuuri ja perinteiset elinkeinot, kuten poronhoito.

Saamelaisten historia ja kulttuuri ovat rikkaita ja monimuotoisia. Heidän juurensa ulottuvat vuosituhansien taakse, ja he ovat aina eläneet sopeutuen vaativiin arktisiin olosuhteisiin. Saamelaisten perinteinen elinkeino, poronhoito, on ollut keskeinen osa heidän elämäänsä ja kulttuuriaan. Porot tarjoavat lihaa, nahkoja ja muita tarvikkeita, ja niitä pidetään pyhänä eläimenä saamelaisten perinteisessä uskonnossa.

Saamelaiset ovat myös säilyttäneet oman kielenään saamen kielen, joka jakautuu useisiin eri murteisiin. Vaikka monet saamelaiset puhuvat nykyään myös valtakieliä, saamen kieli on edelleen tärkeä osa heidän identiteettiään.

Kulttuurissaan saamelaisilla on rikas perinne perinteisestä saamelaisesta taiteesta, kuten käsityöstä ja saamenpuvusta. Heillä on myös omat perinteiset laulut ja tarinankerronta, jotka kertovat heidän historiastaan ja suhteestaan luontoon.

Saamelaiset ovat kohdanneet vuosisatojen ajan syrjintää ja assimilaatiota, erityisesti valtioiden harjoittaman saamenkielisten koulujen ja kielipolitiikan kautta. Kuitenkin viime vuosikymmeninä on tapahtunut merkittävää kehitystä saamelaisten oikeuksien tunnustamisessa ja heidän kulttuurinsa säilyttämisessä. Saamelaiset ovat aktiivisia puolustamassa perinteistä elämäntapaansa ja ympäristönsuojelua arvostamalla luontoa ja perinnettään.

Intiaanit: Pohjois-Amerikan Alkuperäiskansoja

Intiaanit ovat Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoja, ja heitä on useita eri heimoja, kuten navajot, hopit ja cherokee. Heillä on monipuoliset kulttuurit ja perinteet.

Intiaanien historia Amerikassa ulottuu tuhansien vuosien päähän ennen eurooppalaisten saapumista. He elivät erilaisilla alueilla, kuten metsissä, preerioilla ja vuoristoissa, ja kehittivät omia ainutlaatuisia elämäntapojaan ja kulttuurejaan vastaamaan ympäristönsä haasteisiin.

Intiaanien kulttuurissa korostuu luonnon kunnioitus ja yhteisöllisyys. Heillä on omat perinteiset tanssit, laulut, seremoniat ja käsityötaidot, jotka välittävät heidän perinteitään ja arvojaan. Esimerkiksi heimot kuten hopit ovat tunnettuja monimutkaisista kuvioistaan keraamisissa esineissään ja kankaissaan.

Intiaaneilla oli vahva suhde luontoon ja he olivat riippuvaisia metsästyksestä, kalastuksesta ja viljelystä elantonsa saamiseksi. He myös käyttivät luonnonvaroja kestävällä tavalla ja kunnioittivat maata ja sen resursseja.

Kuitenkin eurooppalaisten saapuminen Pohjois-Amerikkaan toi mukanaan suuria muutoksia intiaanien elämään. He joutuivat kohtaamaan maanryöstön, taistelut ja sairaudet, jotka vähensivät heidän väestöään dramaattisesti. Monet intiaanikulttuurit ovat kuitenkin selvinneet ja pyrkineet säilyttämään perintöään ja perinteitään.

Nykyään monet intiaanit ovat aktiivisia oikeuksiensa puolustajia ja pyrkivät säilyttämään kulttuurinsa ja perintönsä seuraaville sukupolville.

Maorit: Uuden-Seelannin Alkuperäiskansa

Maorit ovat Uuden-Seelannin alkuperäiskansa, ja heillä on vahva kulttuuri, joka sisältää muun muassa perinteisiä tansseja ja tatuointeja.

Maorien historia Uudessa-Seelannissa juontaa juurensa vuosituhansien taakse. He saapuivat saarelle muinaisina siirtolaisina ja kehittivät oman ainutlaatuisen kulttuurinsa, joka perustuu vahvaan yhteisöllisyyteen ja luonnon kunnioitukseen.

Maorit ovat tunnettuja perinteisestä tanssistaan, kuten haka-tanssista, joka on voimakas ja vaikuttava esitys. Haka-tanssia on käytetty sekä sotaisissa että rauhanomaisissa tilaisuuksissa, ja se on tärkeä osa maorien identiteettiä.

Tatuoinnit, joita kutsutaan “mokoiksi”, ovat olennainen osa maorikulttuuria. Ne ovat merkki perheen ja heimon historiasta sekä henkilön asemasta yhteisössä.

Maorit olivat myös perinteisiä sotureita ja elivät usein linnoitetuissa kylistään, jotka tunnetaan “pa”:na. Heidän elinkeinonsa perustui maanviljelyyn, metsästykseen ja kalastukseen.

Maorit joutuivat kuitenkin kohtaamaan haasteita eurooppalaisten siirtomaa-aikana, kun eurooppalaiset saapuivat Uuteen-Seelantiin. Heidän maansa otettiin haltuun, ja he joutuivat taistelemaan säilyttääkseen kulttuurinsa ja maansa. Nykyään maorit ovat osa Uuden-Seelannin yhteiskuntaa ja vaikuttavat monilla eri aloilla, mukaan lukien politiikassa ja kulttuurissa.

Aboriginaalit: Australian Alkuperäiskansa

Australian aboriginaalit ovat maanosan alkuperäiskansa, joka on ollut Australiassa tuhansia vuosia. Heillä on rikas kulttuuriperintö ja perinteisiä elämäntapoja.

Aboriginaalien historia Australiassa on yksi maailman vanhimmista jatkuvista kulttuureista. Heillä on syvä suhde maahan ja luontoon, ja heidän perinteensä perustuvat pitkälti unohdettuun tietoon kasveista, eläimistä ja ympäristöstä.

Aboriginaalit ovat kuuluisia perinteisistä maalaustaiteistaan, joita he käyttävät kertoakseen tarinoita ja säilyttääkseen tietoa sukupolvelta toiselle. Maalaukset ovat usein abstrakteja ja niissä on syviä symbolisia merkityksiä.

Heidän kulttuurissaan laulu ja tarinankerronta ovat myös tärkeitä. “Dreamtime” tai “jukurrpa” on keskeinen käsite aboriginaalien uskomuksissa, ja se kertoo maailman synnystä ja heidän kulttuurinsa juurista.

Aboriginaalien perinteiset elinkeinot perustuvat metsästykseen, kalastukseen ja keräilyyn. Heillä on myös pitkä historia kuumuudelle ja kuivuudelle sopeutumisessa, mikä on välttämätöntä Australian vaativissa olosuhteissa.

Valitettavasti aboriginaalit joutuivat kohtaamaan kolonialismin vaikutukset, mukaan lukien maan menettämisen, väkivallan ja sairaudet, jotka vaikuttivat heidän yhteisöihinsä ja kulttuuriinsa. Kuitenkin aboriginaalit ovat olleet aktiivisia oikeuksiensa puolustajia ja pyrkineet säilyttämään kulttuurinsa ja perintönsä.

Inuiitit: Arktisen Alueen Alkuperäiskansa

Inuiitit ovat alkuperäiskansa, joka asuu Arktisen alueen eri osissa, kuten Kanadan, Grönlannin ja Alaskan pohjoisosissa. He ovat erikoistuneet elämään äärimmäisissä olosuhteissa ja ovat tunnettuja igluistaan ja poronhoidostaan.

Inuiitit ovat sopeutuneet Arktisen alueen ankarimpiin olosuhteisiin ja kehittäneet ainutlaatuisen kulttuurin, joka perustuu luonnonvarojen hyödyntämiseen ja kestävään elämäntapaan. He ovat erinomaisia metsästäjiä ja kalastajia, ja heidän ruokavalioonsa kuuluvat muun muassa hylkeet ja valaat.

Iglut ovat perinteisiä asumuksia, jotka ovat helposti kuljetettavia ja suojaisia äärimmäisissä sääolosuhteissa. Ne ovat olennainen osa inuiittikulttuuria ja ovat symboli heidän sopeutumisestaan Arktisen ympäristön vaatimuksiin.

Inuiittikulttuurissa on vahva suhde luontoon ja eläimiin, joita he pitävät pyhinä ja kunnioittavat syvästi. Heillä on myös oma kielensä, inuktitut, joka on edelleen käytössä perheiden ja yhteisöjen keskuudessa.

Vaikka inuiitit ovat säilyttäneet kulttuurinsa ja perinteensä vaikeissa olosuhteissa, he ovat myös kohdanneet haasteita, kuten ilmastonmuutos ja modernisaatio, jotka vaikuttavat heidän perinteiseen elämäntapaansa.

Alkuperäiskansojen Perintö ja Tulevaisuus

Näiden eri alkuperäiskansojen tarinat ja kulttuurit ovat rikkaita ja monimuotoisia. Ne ovat osa ihmiskunnan monimuotoisuutta ja kulttuurista perintöä. Vaikka nämä alkuperäiskansat ovat kohdanneet vaikeuksia historian aikana, he ovat myös selvinneet ja pyrkineet säilyttämään identiteettinsä ja perintönsä.

Nykyään on tärkeää tunnustaa ja kunnioittaa näiden alkuperäiskansojen oikeuksia ja edistää heidän hyvinvointiaan. Se sisältää heidän kulttuurinsa ja perinteidensä säilyttämisen, heidän oikeutensa maahan ja luontoon sekä heidän osallistumisensa päätöksentekoon, joka vaikuttaa heidän elämäänsä.

Alkuperäiskansojen tarinat ovat edelleen kirjoittamattomassa vaiheessa, ja heidän perintönsä jatkuu sukupolvelta toiselle. On tärkeää tukea ja kunnioittaa näitä alkuperäiskansoja ja heidän ainutlaatuisia kulttuurejaan, jotka ovat osa maailman monimuotoisuutta ja rikkautta.

Kansainvälinen maailman alkuperäiskansojen päivä suomessa

Kansainvälistä maailman alkuperäiskansojen päivää juhlitaan myös Suomessa. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta alkuperäiskansojen oikeuksista ja kulttuurista sekä edistää niiden arvostamista ja kunnioittamista. Suomessa erityisesti saamelaiskulttuuri ja saamelaiset ovat tärkeä osa alkuperäiskansojen perintöä.

Päivän kunniaksi järjestetään erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia, kuten kulttuurifestivaaleja, perinnetapahtumia ja seminaareja, joissa käsitellään alkuperäiskansojen asemaa ja oikeuksia. Tämä päivä tarjoaa mahdollisuuden oppia lisää alkuperäiskansoista ja heidän merkityksestään niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti.

Kuinka Kansainvälinen maailman alkuperäiskansojen päivää juhlitaan maailmalla?

Kansainvälistä maailman alkuperäiskansojen päivää juhlitaan monin eri tavoin eri puolilla maailmaa. Tässä on joitakin tapoja, joilla päivää saatetaan juhlia:

  1. Kulttuuritapahtumat: Monissa maissa järjestetään kulttuuritapahtumia, kuten perinne-esityksiä, tansseja, lauluja ja käsityönäyttelyitä, joissa esitellään alkuperäiskansojen perinnettä ja taidetta.

  2. Seminaarit ja konferenssit: Tiedeyhteisöt ja järjestöt voivat järjestää seminaareja ja konferensseja, joissa keskustellaan alkuperäiskansojen oikeuksista, ympäristönsuojelusta ja kulttuurisesta monimuotoisuudesta.

  3. Koulutustapahtumat: Koulut ja oppilaitokset voivat järjestää erityisiä opetustilaisuuksia, luentoja ja työpajoja, joissa opitaan enemmän alkuperäiskansojen historiasta ja kulttuurista.

  4. Yhteisölliset tapahtumat: Monet alkuperäiskansojen yhteisöt voivat järjestää omia juhlia ja seremonioita, joihin osallistuvat paikalliset asukkaat ja vierailijat.

  5. Aktivismi ja tietoisuuden lisääminen: Päivää voidaan käyttää aktivistisena foorumina alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta kampanjoimiseen ja tietoisuuden lisäämiseen heidän kohtaamistaan haasteista.

  6. Perinteiset seremoniat: Alkuperäiskansat voivat järjestää omia perinteisiä seremonioitaan ja rituaalejaan, joissa kunnioitetaan luontoa ja perintöä.

Juhlinta voi vaihdella maittain ja alueittain, mutta päivän yleinen tarkoitus on kunnioittaa alkuperäiskansoja ja edistää heidän oikeuksiaan ja hyvinvointiaan maailmanlaajuisesti.