Hanukkah on juutalainen juhla, jota vietetään kahdeksan päivän ajan marraskuun lopun ja joulukuun alun välillä. Juhlaa kutsutaan myös nimellä “valojen juhla” tai “lyhtyjuhla”. Hanukka juhlistaa historiallista tapahtumaa, joka liittyy toisen temppelin aikaan Jerusalemissa.
Hanukkaa vietetään muistoksi siitä, kun juutalaiset taistelivat toisen temppelin aikana (noin 160-luvulla eaa.) seleukidien valtakuntaa vastaan, joka yritti pakottaa heitä omaksumaan kreikkalaisen kulttuurin ja uskonnon. Taistelujen päätteeksi juutalaiset voittivat ja pystyttivät uudelleen toisen temppelin Jerusalemiin.
Hanukkaan keskeisin symboli on menorah, joka on kahdeksanhaarainen kynttilänjalka. Joka ilta juhlan aikana sytytetään yksi kynttilä enemmän kuin edellisenä iltana, kunnes kaikki kahdeksan kynttilää palavat. Tämä symboloi temppelin lamppujen uudelleen sytyttämistä, kun vain yksi öljypullo oli jäljellä, mutta se riitti palamaan kahdeksan päivää.
Hanukkaan aikana juutalaiset myös nauttivat erityisiä ruokia, kuten latkeja (perunapihvejä) ja sufganiyot (munkkeja), sekä pelaavat dreeleiksi kutsuttua noppapeliä. Hanukkah on juhla, joka juhlistaa valon voittoa pimeydestä ja juutalaisen perinteen säilymistä vaikeina aikoina.
Hanukka 2025 tiedot | |
---|---|
Vietetään | Alkaa illalla 2025: torstaina, 25. joulukuuta Päättyy illalla: perjantai, 2. tammikuuta 2026 |
Liputuspäivä | Ei |
Päivänä vuonna 2024 | Keskiviikko |
Vapaapäivä | Ei |
Hanukka ei ole virallinen liputuspäivä, juhlapyhä eikä pyhäpäivä Suomessa, koska se on juutalainen juhla, eikä Suomessa ole enemmistöä juutalaisesta uskonnosta. Sen sijaan juutalaiset ympäri maailmaa viettävät Hanukkaa oman uskontonsa ja perinteen mukaisesti, mutta se ei ole virallinen loma Suomen kalenterissa.
Hanukkaa vietetään kahdeksan päivän ajan, ja juhlaan liittyy useita perinteitä ja rituaaleja. Tässä on joitakin asioita, jotka tapahtuvat Hanukkaa vietettäessä:
Kynttilöiden sytyttäminen: Hanukkah-kynttilänjalkaa kutsutaan menoraksi, ja siinä on kahdeksan kynttiläpaikkaa sekä yksi ylimääräinen paikka, jossa sytytetään shamas-kynttilä. Joka ilta Hanukkah-juhlan aikana yksi kynttilä sytytetään, kunnes kaikki kahdeksan palavat. Shamas-kynttilällä sytytetään muut kynttilät.
Ruokailu: Hanukkaan aikana nautitaan perinteisiä ruokia, kuten latkeja (perunapihvejä) ja sufganiyot (munkkeja). Ruokailu yhdessä perheen ja ystävien kanssa on tärkeä osa juhlaa.
Lahjojen antaminen: Monissa perheissä on tapana antaa lahjoja Hanukkaa aikana erityisesti lapsille. Lahjojen antaminen muistuttaa Hanukkaan historiallisista tapahtumista ja ilahduttaa juhlaväkeä.
Dreelepeli: Dreelejä eli pieniä pyöreitä noppia käytetään perinteisessä dreelepelissä. Peliä pelataan yleensä rahasta, karkista tai palkinnoista riippuen. Dreelepelin pelaaminen on viihdyttävä osa Hanukka-juhlaa.
Juhlien osallistuminen: Hanukkaan aikana on yleensä monia yhteisöjärjestäjiä, kuten synagogia, jotka järjestävät erilaisia juhlallisuuksia ja tapahtumia, kuten konsertteja, valomerkkejä ja juhla-ateriaa, joihin osallistutaan yhdessä muiden juutalaisten kanssa.
Hanukkah on iloinen ja valonjuhla, ja sen aikana juutalaiset viettävät aikaa yhdessä perheen ja ystävien kanssa, sytyttävät kynttilöitä ja juhlivat perinteiden ja historian merkitystä.
Hanukkah historia juontaa juurensa toisen temppelin aikaan Jerusalemissa noin 160-luvulle eaa. Seuraavassa on lyhyt tiivistelmä Hanukkan historiasta:
Seleukidien valtakunta: Hanukkaan tarina liittyy juutalaisiin, jotka asuivat Seleukidien valtakunnan hallitsemassa alueella. Valtakunnan kuningas Antiochus IV Epiphanes yritti pakottaa juutalaiset omaksumaan kreikkalaisen kulttuurin ja uskonnon, kieltäen heiltä käytännössä juutalaisuuteen liittyvät perinteet ja uskonnonharjoituksen.
Makkabeilaisten kapina: Juutalainen perhe, jota kutsutaan Makkabeilaisiksi, aloitti kapinan Seleukidien valtakuntaa vastaan ja taisteli juutalaisen uskonnon ja perinteen säilyttämiseksi. He voittivat monia taisteluita ja lopulta puhdistivat toisen temppelin, joka oli saastunut kreikkalaisilla epäjumalilla.
Öljyihme: Kun temppeli puhdistettiin, oli aika sytyttää temppelin lampuille pyhää öljyä. Heillä oli vain yksi öljypullo jäljellä, mutta se riitti palamaan vain yhden päivän ajan. Kuitenkin ihmeen kautta öljy riitti palamaan kahdeksan päivää, mikä antoi Makkabeilaisille aikaa hankkia lisää pyhää öljyä. Tämä öljyihme on keskeinen osa Hanukkaan juhlaa ja symboloi valon voittoa pimeydestä.
Hanukka-kynttilät: Hanukka-juhlaa vietetään muistoksi temppelin uudelleen vihkimisestä ja öljyihmeestä. Joka ilta juhlan aikana sytytetään kynttilöitä menoraksi-nimisessä kynttilänjalassa. Kahdeksan päivän aikana sytytetään yksi kynttilä lisää, kunnes kaikki kahdeksan palavat.
Hanukka on juhla, joka juhlistaa valon voittoa pimeydestä, uskonnonvapautta ja juutalaisen perinteen säilyttämistä vaikeina aikoina. Se on tärkeä juhla juutalaisille ympäri maailmaa, ja se tuo yhteisöjä ja perheitä yhteen juhlistamaan perinteen merkitystä.
Hanukkaa eli Hanukkahia vietetään myös Suomessa juutalaisten yhteisön keskuudessa. Vaikka Suomessa ei ole suurta juutalaista väestöä verrattuna moniin muihin maihin, Hanukka on silti tärkeä juhla niille, jotka noudattavat juutalaista uskontoa.
Suomen juutalaiset viettävät Hanukkaa samoin perinteen ja rituaalien mukaisesti kuin muualla maailmassa. Tärkeä osa Hanukkaa Suomessa on menoran eli Hanukka-kynttilänjalan sytyttäminen, joka tapahtuu joka ilta kahdeksan päivän ajan. Lisäksi perheissä ja yhteisöissä kokoontutaan yhteen juhla-ateriaan, ja usein lapset saavat lahjoja joka ilta Hanukka-juhlan aikana.
Suomen juutalaisyhteisö voi myös järjestää erilaisia julkisia tapahtumia ja tilaisuuksia Hanukkaan kunniaksi, kuten valojen sytyttämistilaisuuksia ja kulttuuritapahtumia. Hanukka on tilaisuus juhlistaa juutalaisen perinteen merkitystä ja valon voittoa pimeydestä, ja se yhdistää Suomen juutalaisyhteisöä sekä tarjoaa tilaisuuden juhlia yhdessä perheen ja ystävien kanssa.
Hanukkah-kynttelikköä kutsutaan hepreankielisellä nimellä “menora” tai Hanukkah-kynttilänjalaksi. Se on keskeinen symboli Hanukkah-juhlassa. Hanukkah-kynttelikkö on erityinen kynttilänjalka, jossa on yhdeksän kynttiläpaikkaa. Näistä kahdeksan on saman kokoisia, ja ne symboloivat Hanukka-juhlan kahdeksaa päivää, kun taas yksi kynttiläpaikka on erillään ja se tunnetaan shamas-kynttilänä.
Hanukka-kynttelikköä käytetään seuraavasti:
Joka ilta Hanukka-juhlan aikana yksi kynttilä sytytetään menoran vasemmasta päästä oikealle, aina shamas-kynttilää lukuun ottamatta.
Shamas-kynttilä sytytetään ensimmäisenä, ja sillä sytytetään muut kynttilät. Shamas-kynttilä on usein korkeammalla tai erillään muista kynttilöistä.
Joka ilta sytytetään yksi kynttilä enemmän kuin edellisenä iltana, kunnes kaikki kahdeksan kynttilää palavat Hanukkah-kynttelikössä.
Hanukkah-kynttelikkö symboloi Hanukkaan historiallista öljyihmettä, jolloin temppelin lamput paloivat kahdeksan päivää, vaikka öljyä oli riittävästi vain yhdeksi päiväksi. Se muistuttaa valon voitosta pimeydestä ja juutalaisen uskonnon ja perinteen säilyttämisestä vaikeuksien keskellä.
Hanukkah-kyntteliköitä on erilaisia muotoja ja tyylejä, mutta niiden perusrakenne, jossa on yhdeksän kynttiläpaikkaa, säilyy samana. Hanukka-kynttelikkö on keskeinen elementti Hanukkah-juhlan viettämisessä ja se kokoaa perheen ja ystävät yhteen juhlan aikana.
Hanukka-juhlaan liittyy perinteisiä ruokia ja herkkuja, joita nautitaan perheen ja ystävien kanssa juhlan aikana. Tässä on joitakin Hanukka-ruokia:
Latket: Latket ovat perunapihvejä, jotka valmistetaan raastetuista perunoista, sipulista, kananmunista ja jauhoista. Ne paistetaan kullanruskeiksi öljyssä ja tarjoillaan usein omenasoseen ja hapan kerman kanssa.
Sufganiyot: Sufganiyot ovat makeita munkkeja, jotka ovat täytettyjä hilloilla, kermalla tai suklaalla. Ne ovat Hanukka-juhlan makea herkku, ja niitä tarjoillaan usein jälkiruokana.
Matzah-ball-keitto: Tämä on kanalientä, joka sisältää matzah-pullia, jotka ovat kuohkeita jauho- ja munapalleroita. Vaikka matzah-ball-keitto on perinteinen pääsiäisruoka, se on joskus osa Hanukka-ateriaa.
Suolakurkut ja suolatut sienet: Suolakurkut ja suolatut sienet ovat suosittuja alkupaloja Hanukka-juhlissa.
Lohi: Lohi on toinen suosittu Hanukka-ruoka. Sitä voidaan tarjoilla eri tavoilla, kuten savustettuna tai paistettuna.
Juustoruokia: Juusto on Hanukkaan liittyvä symboli, ja monissa juutalaisissa perinteissä nautitaan juustoruokia juhlan aikana. Tämä johtuu siitä, että Hanukka liittyy myös siihen, kun juutalaiset puhdistivat toisen temppelin, ja yksi tarina kertoo, että he nauttivat juustoa tuona aikana.
Kreppi-latket: Jotkut valmistavat Hanukkaan kreppi-latkeja, jotka ovat kuin ohuita perunapihvejä.
Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä Hanukka-ruuista, ja juhlaan voi liittyä muitakin herkkuja ja paikallisia perinteitä eri juutalaisyhteisöissä ympäri maailmaa. Ruoka on tärkeä osa Hanukka-juhlan viettämistä, ja se yhdistää perhettä ja ystäviä juhlan hengessä.